Se tapahtuu nyt, se tapahtuu täällä #nytonpakko


Kirjoittaja: Martta Vänskä, Turun YK-yhdistyksen varapuheenjohtaja


Mikä on ilmastopolitiikan nykytila? Mitä uusia suuntia ilmastopolitiikalle tarvitaan? Voimmeko vaikuttaa ilmastopolitiikkaan? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasi Fingon asiantuntija ja kampanjasuunnittelija Jonas Biström 4.2. järjestetyssä Ilmastoillassa. Fingo ry (eli entiset Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys) on globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen katto- ja yhteistyöjärjestö. Illan järjestivät Turun YK-yhdistyksen kanssa TYY:n kehitysyhteistyösiipi, sekä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri.

Fossiilisten polttoaineiden käytön seuraukset maapallolle ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Askel kohti ilmastonmuutoksen torjumista otettiin vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksen myötä. Viime vuonna hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti maapallon lämpötilan noususta sai aikaan voimakkaita vaatimuksia hallitusta kohtaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Helsingissä järjestettiin noin 8000 ihmisen ilmastomarssi ja ensi kevään eduskuntavaaleista alettiin puhua ilmastovaaleina.   

Olen enemmän aktivisti kuin tutkija -Jonas Biström /Kuva: Venla Rousku

Biströmin mukaan mitään konkreettista politiikanmuutosta ei ole kuitenkaan tapahtunut, ei meillä eikä maailmalla. Pariisin ilmastosopimuksella pyrittiin pitämään lämpeneminen 1,5 asteessa, mutta maailman maiden tämänhetkiset sitoutumiset päästövähennyksiin tarkoittaisivat yli 3 asteen lämpötilan nousua. 1,5 asteessa pysymiseen vaadittaisiin todellista sitoutumista vuosisadan loppuun asti. Biström vertaa tätä yhteiskunnan uudistustarvetta Suomen uudelleenrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen. ”Vain” 1,5 asteen lämpötilan nousu johtaa jo monenlaisiin ongelmiin, mutta on tärkeä muistaa, että kaikkein köyhimmät ihmiset ja maat kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten. Tilanteen vakavuus tiedetään, mutta miksei asialle tehdä mitään? Biström korostaa, että meillä on kaikki tarvittava varallisuus ja teknologia ilmastonmuutoksen hidastamista varten. Puutetta on nimenomaan poliittisessa uskalluksessa ja päätöksenteossa. Kyseessä on globaali ilmiö, johon tarvitaan kaikkien maiden yhteistyötä, mutta kompastuskivenä on raha. Fossiiliteollisuus on miljardiluokan bisnes ja melkeinpä kaikki tuo raha tulisi kohdentaa aivan muualle.

Greta Thunberg /Kuva: Hanna Eskonen / Yle

Hitaan muutoksen ensiaskeleet on jo onneksi otettu

Greta Thunberg kohautti Ruotsissa aloittamalla koululakon ilmaston puolesta. Thunberg ryhtyi lakkoon ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja pyrkimyksenään painostaa hallitusta parempaan ilmastopolitiikkaan. Myös Suomessa lukiolaiset ovat järjestäneet mielenosoituksen eduskuntatalon portailla ja seuraaviin eduskuntavaaleihin halutaan vaikuttaa kampanjoilla kuten #ilmastovaalit ja Avohakkuut historiaan. Molempien kampanjoiden tavoitteena on uusia hallitusohjelmakirjauksia, jotka muuttavat politiikan suuntaa. Tie vaikuttaa suomalaiseen politiikkaan kulkee nimenomaan hallitusohjelman kautta.

Elämme paraikaa suurta vaalikevättä, sillä luvassa on eduskuntavaalien lisäksi europarlamenttivaalit. Suomella on myös mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisemmällä tasolla tulevan EU-puheenjohtajakauden kautta. EU:n ilmastopolitiikkaan vaikuttamista tavoitellaan Ilmastoveivi2019 kampanjalla, jonka tavoitteena on kerätä allekirjoituksia vetoomukseen uudelle pääministerille osoituksena suomalaisten halusta ottaa rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Biströmin mielestä Suomesta voisi tulla maailman ensimmäinen hiilinegatiivinen hyvinvointivaltio ja näin voisimme toimia esimerkkinä muille maailman maille. Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa hiilidioksidia sidotaan enemmän esimerkiksi metsiin, kuin mitä maan hiilipäästöt ovat. Biström vertaa tilannetta Suomen Pisa-tutkimustuloksiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin suomalaisissa peruskouluissa kävi tarkkailijoita ympäri maailmaa selvittämässä mikä koulutusjärjestelmässämme oli niin loistavaa.

Ilmastoillassa koko Turkusali oli täynnä kuuntelijoita /Kuva: Venla Rousku

Miten ihmeessä suomalainen korkeakouluopiskelija voi vaikuttaa mihinkään?

Ilmastonmuutos aiheuttaa itse kullekin ahdistusta ja epäuskon hetkiä. Biström muistuttaa, että yhteiskunnalliset muutokset eivät tapahdu lineaarisesti. Muutosta voi tapahtua yhtäkkiä, vaikka oltaisiin edetty hitaasti pidemmän aikaa. Keskusteluun nousee usein epätoivo Suomen kyvystä vaikuttaa ilmastonmuutokseen suurten teollisuusmaiden kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla. Biströmin mukaan Kiinassa ihmisten poliittinen paine on toiminut esimeriksi energiapolitiikkaan vakavien ilmansaasteiden vuoksi, sekä Yhdysvalloissa on pitkän kansalaisaktivismin perinteet, jolla on saatu suuria poliittisia muutoksia aikaan. Erilaisia ilmastoaktiiveja ja -järjestöjä toimii ympäri maailmaa tehden lobbaustyötä ja kampanjoita päivittäin.

YK:n kestävän kehityksen tavoite 13 on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan muun muassa integroimalla ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, sekä parantaa ilmastonmuutokseen liittyvää koulutusta ja tietämystä. Biströmin johdolla ilmastoillassa laitoimme alulle tulevaa toimintaa Turun alueella. Voimme vaikuttaa ilmastopolitiikkaan esimerkiksi erilaisin kampanjoin, tempauksin ja vetoomuksin. Ilmastoillan seuraavaa ajankohtaa ja sisältöä suunnitellaan parhaimmillaan, ja päivämäärä julkaistaan YK-yhdistyksen somessa sen varmistuttua.

Lue lisää:

Ilmastoveivi 2019: https://www.ilmastoveivi2019.fi/

Opiskelijoiden ilmastolakko: https://www.facebook.com/events/555097744967535/

Nuorten Agenda 2010: https://www.facebook.com/nuortenagenda2030/

Yhteistyökumppanit:

Fingo: https://www.fingo.fi/

TYY kehitysyheistyösiipi: https://www.facebook.com/TYYKehitysyhteistyosiipi/

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri: https://www.facebook.com/vspiiri/