Nuorten ilmastokokous – miten saadaan kaikki samalle puolelle?


kuva: Venla Rousku

Kuluneena viikonloppuna järjestettiin Suomen ensimmäinen Nuorten ilmastokokous Finlandia-talolla lauantaina 2. Maaliskuuta. Kokoukseen osallistui 500 nuorta ja sen kummina toimi presidentti Tarja Halonen, joka avasi kokouksen kello 12.

DSCN6136
Presidentti Tarja Halonen.
kuva: Venla Rousku

Kokouksen alkuun Nuorten Agenda2030 -ryhmän puheenjohtaja Siiri Mäkelä lausui kokouksen julkilausuman. Seuraavaksi ote julkilausumasta:

Visio

Vuonna 2030 elämme Suomessa, joka on ottanut merkittäviä askelia kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja on ensimmäisten maiden joukossa matkalla kohti kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmastoteot on toteutettu niin, että ihmisoikeudet ja globaali yhdenmukaisuus toteutuvat ja niin, ettei yhteiskunnallinen eriarvoisuus ole kasvanut. Nuorten asema on vakiintunut, ja nuoret osallistuvat omien voimavarojensa rajoissa.

Vuonna 2030 maailmassa tavoitellaan jatkuvan talouskasvun sijaan kestävää hyvinvointia. Ilmaston pelastaminen nähdään tilaisuutena tehdä reilumpi talousjärjestelmä. Uuden työn luominen yhteiskunnassa on alisteista kestävälle kehitykselle. Tuotteiden hinta sisältää niiden todelliset kustannukset, ja yksilöt nähdään kansalaisina eikä kuluttajina. Eläinten oikeudet toteutuvat, eikä eläimiä nähdä vain taloudellisen hyödyn kautta.

Emme voi hyväksyä, että ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo kauan, mutta päättäjät eivät ole tehneet tarvittavia toimenpiteitä. Nykyinen toimimattomuus aiheuttaa tulevaisuudessa yhä suurempia ongelmia.

DSCN6154
kuva: Venla Rousku

Nuorten Agenda2030 -ryhmä on perustettu keväällä 2017 pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen. Tarkoituksena oli lisätä nuorten aktiivisuutta kestävää kehitystä edistävän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Itse kokouksen ohjelma oli todella monipuolinen sisältäen puheenvuoroja, paneelikeskusteluja, ständejä sekä työpajoja. Puheenvuoroja oli aina laista tutkimuksiin asti. Paneelikeskustelut koskivat muun muassa Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman teemaa sekä viimeinen poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien paneeli koski poliittisia kantoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

DSCN6174
YK-nuorten ständillä sai heittää pois asioita, joista olisi valmis luopumaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
kuva: Venla Rousku

Ilmastosopimuksissa ollaan syvällä sopimusoikeudessa ja erityisesti näinkin globaalin ongelman kohdalla syvällä kansainvälisessä oikeudessa. Globaalit uhat vaativat ylikansallisia toimenpiteitä. Historiasta voidaan nähdä useita esimerkkejä siitä, miten suuren uhan edessä liittoudutaan yhtenäiseksi rintamaksi. Miksi näin ei ole ilmastonmuutoksen kohdalla?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisesti päiväntasaajalla sekä etelä- ja pohjoisnavalla. Samaan aikaan kun jääpeite sulaa ja merenpinta nousee, kuumimmilla ja kuivimmilla alueilla kärsitään entistä enemmän kuivuuden haitoista. Pahimmillaan luonnonolojen heikentyminen ja alueiden muuttuminen asuinkelvottomaksi aiheuttaa konflikteja, jotka voivat uhata jopa maailmanrauhaa.

Meillä on kiistatonta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen haitoista sekä ylipäätään sen olemassa olosta. Silti meillä on kiistäjiä, meillä on asian sivuun työntäjiä sekä meillä on vain asiasta tietämättömiä. Kuinka tietomme voisi saavuttaa mahdollisimman monia?

Kokouksen lopuksi nykyinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, mitä nykyään jo tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän painotti sitä, että puhtaita energiamuotoja on jo löydetty ja opittu hyödyntämään. Seuraavaksi askeleeksi hän mainitsi kiertotalouden, jossa materiaalit kierrätetään uusiokäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

DSCN6232
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
kuva: Venla Rousku


Suomi on Euroopan Unionin puheenjohtajamaa kaudella 2019. Suomella on ennennäkemätön mahdollisuus päästä vaikuttamaan ilmastonmuutokseen poliittisessa eturintamassa. Tiukempia päästövähennyksiä vaativat Suomen lisäksi Ruotsi ja Alankomaat. Miten saadaan loput Euroopan maat samalle puolelle?

Ilmastokokouksessa tuli monia erilaisia toimintamalleja muutoksen ehkäisemiseksi: talousmallin muuttaminen jatkuvan kasvun tavoittelusta luonnonvarojen kustannuksella ympäristöystävälliseen kierrätys- ja uusiokäyttömalliin (ohessa linkki talouden donitsimalliin, joka nousi esille https://www.maailmankuvalehti.fi/2018/4/pitkat/taloustieteilija-kate-raworth-olemme-viimeisia-jotka-voivat-pelastaa-planeettamme), hiilinielujen kasvattaminen ja vaaliminen sekä kulutus- ja ruokailutottumusten muuttaminen. Ja nämä olivat vain muutama esimerkki monista ideoista. Kuitenkin päivän mieleenpainuvin lause oli, että “meillä on jo vastaukset, muttemme hyödynnä niitä”.

DSCN6230
kuva: Venla Rousku

Tule mukaan pohtimaan mahdollisia keinoja edistää toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Turun YK-yhdistyksen, Varsinais-Suomen Luonto-Liiton sekä TYYn kehitysyhteistyösiiven kanssa Turun yliopiston Kampuskappeliin 4.3. Klo 18. Tulevaisuus huolettaa, muttet ole yksin huoliesi kanssa.

Kirjoittaja:
Saana Ylikruuvi, puheenjohtaja Turun YK-yhdistys