”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”
YK:n ihmisoikeuksien julistus, 1948
Näin julistettiin YK:n yleiskokouksessa jo 40-luvulla. Koko YK:n ihmisoikeusjulistus luettavissa täällä:
Ihmisoikeuskysymykset ja oikeuksien edistäminen ovatkin YK:n yksi merkittävimmistä tehtävistä. Ihmisoikeudet on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja sopimuksiin liittyneet valtiot ovat velvollisia toimeenpanemaan ihmisoikeuksia syrjimättä ketään. YK:lla on olemassa yhdeksän ihmisoikeusopimusta.
Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus elämään ja vapauteen, vapaus olla joutumatta orjaksi tai kidutetuksi, mielipiteen- ja sananvapaus, oikeus työhön, koulutukseen ja moneen muuhun asiaan. Ne ovat kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia rodusta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisestä taustasta, kielestä, uskonnosta tai muusta asemasta riippumatta. Jokaisella ihmisellä on oikeus näihin oikeuksiin ilman syrjintää. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eikä niitä voida luovuttaa tai ottaa pois keneltäkään.
Ihmisoikeuksia valvoo myös toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa perustettu Euroopan neuvosto, jonka tarkoituksena on suojella ihmisoikeuksia sekä edistää demokratiaa. Nykyään neuvostossa on jo mukana 47 valtiota. Suomessa ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sillä yritetään luoda oikeudenmukaisempi, turvallisempi ja ihmisarvoisempi maailma.
Ihmisoikeudet Suomessa
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset sitovat valtioita sen jälkeen kun valtiot ovat ratifioineet sopimuksen. Suomi on ratifioinut seitsemän YK:n yhdeksästä ihmisoikeussopimuksesta ja näin ollen Suomen valtio on sitonut valvomaan syrjinnän poistamista, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä sitä, että kukaan ei kohtaa kidutusta tai muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua. Suomessa ihmisoikeussopimuksia täydentävät vielä perustuslaissa määritellyt oikeudet. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittävät sen vähimmäistason miten ihmisoikeuksia on edistettävä ja perustuslaissa määritetyt oikeudet osittain määrittelevät tarkemmin, miten ihmisoikeuksia on suojattava.
Ihmisoikeuksien valvonta
Ihmisoikeudet kokevat vaikeita aikoja mutta yhä edelleen niitä tarvitaan. Ihmisoikeuksia toteutetaan monissa maissa hyvin mutta maissa, joissa on sotaa ja köyhyyttä niitä rikotaan usein. Myös Euroopassa niitä rikotaan usein, esimerkiksi pakolaistilanne Euroopassa on huolestuttava. Koko maailmassa on 65 miljoonaa pakolaista, joiden ihmisoikeuksia rikotaan. Mitä asialle voidaan tehdä? Ihmisoikeuksiin erikoistunut tutkija Alison Brysk tuo esimerkiksi esille tarpeen hallinnosta, joka keskittyy ihmisoikeuskysymyksiin. Ihmisoikeuskysymyksiä ei voida vierittää pelkästään Amnestyn ja muiden kansalaisjärjestöjen harteille. Monet ihmisoikeuskysymykset liittyvät kansallisuuteen. UNHCR:n mukaan maailmalla on 12 miljoonaa valtiotonta henkilöä, jolta voidaan kieltää esimerkiksi koulutus tai terveydenhuolto kansalaisuuden puutteen vuoksi.
Erityisesti naisten asema on ollut tapetilla viime aikoina erityisesti brittiläisen Sarah Everard:in tapauksen myötä sekä mm. Turkin vetäydyttyä Istanbulin sopimuksesta. Naisten asema ja naisiin kohdistuva väkivalta onkin yksiä maailman suurimpia ihmisoikeusongelmia. Tietoisuus tätä kohtaan on onneksi kuitenkin lisääntynyt ja vuonna 1993 naisten oikeudet julistettiinkin ihmisoikeuksiksi maailman ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä.
Useat kansainväliset valvontaelimet ja kansalaisjärjestöt valvovat ihmisoikeuksien toteutumista. Suomessa näitä valvoo mm. eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisvaltuutettu. Myös esimerkiksi kansalaisjärjestö Ihmisoikeusliitto seuraa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Myös YK:n ihmisoikeussopimusten toteutumista seurataan kyseisten sopimusten valvonnasta vastaavissa komiteoissa. Tämän lisäksi YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu seuraa viiden vuoden välein jokaista YK:n jäsenvaltiota ja ihmisoikeuksien toteumista valtioissa.
Ihmisoikeuskysymykset koskevat siis kaikkia ympäri maailmaa. Niitä määrittelevät monet ihmisoikeussopimukset sekä kohdat perustuslaissa. Niiden toteutumista valvoo moni taho, niin kansalaisjärjestöt, ihmisoikeussopimuksien valvonnasta vastaavat komiteat sekä eri tahot valtionhallinnossa. Ihmisoikeuksien toteuttamisen voidaan kuitenkin myös tarkastella yksilöiden näkökulmasta. Vaikka ihmisoikeussopimukset eivät velvoita yksilöitä mihinkään, on yksilöillä moraalinen vastuu niiden toteutumisesta. Lähinnä yksilöitä koskevat negatiiviset velvollisuudet eli velvollisuus olla loukkaamatta toisten ihmisoikeuksia tai estämättä niiden toteutumista. Jokainen meistä on siis tavalla tai toisella vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Kirjoittaja:
Turun YK-yhdistyksen varapuheenjohtaja Emmi Katajisto
Käytettyjä lähteitä:
Alison Brysk (2018) The Future of Human Rights, 2018.
Thomas Pogge (2008) World poverty and human rights: cosmopolitan responsibilities and reforms