#Muovitonmaaliskuu on ohi – vai onko sittenkään?


Teksti: Venla Rousku, Turun YK-Yhdistyksen viestintävastaava


Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki Euroopassa käytettävät muovipakkaukset ovat kierrätettyjä. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi, europarlamentaarikko Heidi Hautala ja monet muut nimekkäät toimijat haastoivat suomalaiset mukaan viettämään Muovitonta maaliskuuta. Myös Turun YK-Yhdistys osallistui kampanjaan jakamalla vinkkejä muovittomampaan arkeen omilla somekanavillaan.

Muovi on merkittävä ongelma luonnolle ja vesistöille. Varmasti monet meistä ovat nähneet surullisen kuuluisia kuvia muoviroskan alle hukkuneista hiekkarannoista tai (huom. seuraava linkkiä ei suositella herkille) Norjassa kuolleesta valaasta, jonka mahalaukusta löydettiin kymmeniä muovipusseja sekä mikromuovinpalasia. On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä muovin määrä on kaksinkertaistunut  ja maailman merissä pyörii enemmän muoviroskaa kuin kaloja. Muovin päätyminen vesistöihin ja sitä kautta eläinten vatsaan ja meidän ruokaketjuumme, on maailmanlaajuinen ongelma.

Tällä hetkellä maailmaa puhututtaa mikromuovit, joilla tarkoitetaan mikroskooppisen pieniksi (alle 5 mm) hajonneita liukenemattomia muovihiukkasia, joita irtoaa muun muassa kosmetiikasta. Mikromuovia päätyy kokoajan vesistöihin, sillä jätevesipuhdistamot eivät pysty suodattamaan sitä pois. Terveysvaikutukset ovat tällä hetkellä mikromuovitutkimuksessa suuri kysymysmerkki. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Hannu Kivirannan mukaan mikromuovien terveysvaikutuksia tulisi tutkia enemmän. ”Muoveista voidaan todeta sama kuin monesta kemikaalista: kaikki, mikä ei hajoa luonnossa, muodostuu ennemmin tai myöhemmin ongelmaksi,” Kiviranta toteaa.

 

Somekampanjat tavoitteen tueksi

Vaikka erilaiset kampanjat ja haasteet ovat nimellisesti ehdottomia (muoviton maaliskuu, lihaton lokakuu, tipaton tammikuu jne.), se ei tarkoita, että niihin osallistuminen vaatisi aina totaalikieltäytymistä. Tai, että haluttaisiin vertailla sitä, kuka pärjää kaikista parhaiten ja on maailman täydellisin some-ihminen. Sen sijaan kampanjoiden tarkoituksena on saada ihmiset kyseenalaistamaan omia kulutustottumuksiaan ja arkisia valintojaan. Voisinko tehdä joitakin asioita toisin? Missä olisi vielä parantamisen varaa? Kuinka paljon kertakäyttöistä muovia oikeastaan kulutan?

Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja yksikään ihminen ei ole seppä syntyessään. Se, mikä sopii toiselle ei ehkä ole paras vaihtoehto minulle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannattaisi luovuttaa koko asian suhteen. Jokainen meistä voi omilla arkisilla teoillaan saada aikaan pitkässä juoksussa merkittäviä vaikutuksia. Toisin sanoen: mikäli täysi muovittomuus tuntuu suurelta mahdottomuudelta, niin älä ole ehdoton, vaan etene sen sijaan yksi askel kerrallaan.

Askeleen kohti muovittomampaa elämää voi aloittaa oman kulutuskäyttäytymisen tarkkailusta. Esimerkiksi kirjaa yhden viikon ajan ylös kaikki kuluttamasi muovi sekä tyhjennä oma roskakorisi ja katso, mitä kaikkea se oikein pitää sisällään. Näin saat hyvän kokonaiskuvan omista kulutustottumuksistasi ja tiedät, mitä asioita voisi kenties tehdä toisin.

Fakta on kuitenkin se, että me kaikki olemme vastuussa luonnosta ja siitä, minkälaisen maapallon me aiomme jättää seuraavilla sukupolville. Muovi on mahdollistanut paljon, mutta samanaikaisesti siitä on tullut merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Tämän takia olisi tärkeää, että muovittomampi elämäntapa ei jäisi vain maaliskuiseksi tempaukseksi vaan jokainen yritys, yksilö ja yhteisö pyrkisi kiinnittämään asiaan huomiota myös jatkossa.

Muoviton maaliskuu, ehdottomuus vai kenties pienin askelin kohti kestävämpää arkea? Sinä päätät!

Lisää vinkkejä ja inspiraatiota muovittomampaan arkeen:

https://safkanet.fi/2017/06/07/8-vinkkia-nain-vahennat-muovia-keittiossa/

https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/muoviton-maaliskuu-11-vinkkia-joilla-sinakin-ehdit-mukaan

https://www.youtube.com/watch?v=G-yySBu59p4

https://areena.yle.fi/1-4247195

https://nollahukka.wordpress.com

Kuvat: Pixabay
Lähteet
Fjäder, Päivi (2016): Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 37/2016. Elektroninen aineisto https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167421/SYKEra_37_2016.pdf?sequence=1 [viitattu 23.3.2018 kello 10:00]
Euroopan komissio (2018): Muovijäte: Eurooppalainen strategia maapallon, kansalaisten ja yritysten hyväksi. Lehdistötiedote Strasbourg 16.1.2018. Elektroninen aineisto http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-5_fi.htm [viitattu 31.3.2018 kello 11:20]
Kiviranta, Hannu (2017): Mikromuovit aiheuttavat vähäistä terveyshaittaa ihmiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Elektroninen aineisto https://thl.fi/fi/-/mikromuovit-aiheuttavat-vain-vahaista-terveyshaittaa-ihmiselle [viitattu 23.3.2018 kello 21:00]
Suomen Ympäristökeskus (2017): Mikromuovit riski ympäristölle, haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Elektroninen aineisto
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/177566/SYKE_PolicyBrief_mikromuovi_FI_web.pdf?sequence=1  [viitattu 23.3.2018 kello 10:00]