”Peace is fresh produce, something we need to choose and take care of every day.”
Sia Spiliopoulou Åkermark
Torstaina 24. kesäkuuta vuonna 2021 Kansainliiton Ahvenanmaa-päätöksestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Tällöin Kansainliitto ratkaisi kolmen osapuolen: Ahvenanmaan, Suomen ja Ruotsin välisen kiistan. Ruotsille luvattiin, ettei Ahvenanmaa olisi tulevaisuudessakaan sotilaallinen uhka, Suomi säilyttäisi Ahvenanmaan hallinnassaan ja Ahvenanmaa puolestaan saisi toivomansa itsehallinnon ja mahdollisuuden ruotsinkielisen kulttuuriperinnön vaalimiselle ja säilymiselle. Ahvenanmaan itsehallinto täyttääkin ensi kesänä 9. kesäkuuta sata vuotta!
Päivä 1.
Ekskursiomme Ahvenanmaalle sai alkunsa torstaiaamuna 9.9. Turun sataman terminaalista. Suuntasimme kohti risteilyä, joka tulisi kestämään määränpäähämme Maarianhaminaan noin kuusi tuntia. Kun iltapäivällä laivamme saapui vihdoin Maarianhaminan satamaan, kävelimme matkalaukkuinemme ja reppuinemme kohti matkamme ensimmäistä ja tärkeintä päämäärää: Ahvenanmaan rauhaninstituuttia.
Vastassamme meitä odotti mielenkiintoinen ja antoisa esittely heidän toiminnastaan. Ahvenanmaan rauhaninstituutti toimii rauhan sekä konfliktien käsittelijänä niin tutkimuspainotteisella kuin myös käytännönläheisellä lähestymistavalla hyödyntäen erityisesti Ahvenanmaata ja sen erityisasemaa. Rauhaninstituutti keskittyykin lyhykäisyydessään itsehallintomuotoihin, vähemmistöjä koskeviin kysymyksiin, demilitarisointiin sekä konfliktien ratkaisemiseen ja hallintaan. Esittelyn aikana ja jälkeenkin saimme myös itse esittää kysymyksiä sekä osallistua ajatuksia herättävään keskusteluun.
Meitä kiinnosti erityisesti koronapandemian aikainen Ahvenanmaa lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Kiinnostuksemme kohdistui myös Ahvenanmaan esimerkkiin, joka herättää nykyisin kansainvälisestikin kiinnostusta siitä, miten konflikteja voidaan ratkaista rauhanomaisesti. Rauhaninstituutti painotti kuitenkin, ettei Ahvenanmaan esimerkkiä voida yksinään ja suoranaisesti käyttää niin sanotusti mallina konfliktin ratkaisemiseen, vaan juurikin nimensäkin mukaisesti esimerkkinä.
Päivä 2.
Toisena päivänä suuntasimme pyörät allamme kohti Järsön pyöräilyreittiä. Pyöräretkellä näimme merimaisemia, punaisen graniitin päällystämät tiet sekä lampaita ja lehmiä! Sää ei hellinyt meitä samalla tavalla kuin ensimmäisenä päivänämme, vaan tihuttava sade ja pilvinen sää seurasi meitä koko pyörämatkan. Pyöräretki sujui kuitenkin rauhallisesti nautiskellen maisemista. Kun retki saatiin vihdoin päätökseen, vierailimme suloisessa Bagarstuganin kahvilassa, jossa osan meistä oli tietenkin maistettava paljon kehuttuja ahvenanmaalaisia pannukakkuja. Ahvenanmaalaiset pannukakut eroavat Manner-Suomen pannukakuista siten, että taikinassa käytetään manna- tai riisipuuroa ja perinteisesti pannukakut syödään luumuhillon kera. Tykkäsimme!
Päivä 3.
Kolmantena päivänä ohjelmanumerossa oli luvassa historiallinen Kastelholman linna, Vita Björnin vankilamuseo ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo sekä tottakai Taffelin tehtaanmyymälä. Aloitimme päivämme aikaisin aamulla hyppäämällä lauantaiaamun ensimmäiseen bussiin, jotta ehtisimme rauhassa tutustua Ahvenanmaan historiaan vielä hieman syvemmälle. Kastelholman linna onkin ikäisekseen säilynyt jo pitkään, sillä linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella. Tuolloin Ahvenanmaa toimi itsenäisenä hallintoalueena ja Kastelholma sen keskuksena. Vierailun jälkeen mieleemme jäi erityisesti Kastelholman linnan palaminen useaankin otteeseen. Linnaa onkin entisöity moneen kertaan niin tulipalojen kuin sotienkin seurauksena. Kastelholman linnan lisäksi pääsimme tutustumaan myös vankien kohtelun historiaan Kastelholmassa 1750-luvulta aina 1950-luvulle. Lisäksi, alueella ollessaan pääsee tutustumaan Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseoon, josta emme itseasiassa etukäteen edes olleet tietoisia. Ulkoilmamuseon tarkoituksena onkin tutustuttaa vierailijansa Ahvenanmaan kulttuuriin ja perinteisiin. Pääsimme esimerkiksi näkemään, millaiselta ahvenanmaalainen maatila on saattanut näyttää 1800-luvun loppupuolella!
Vietettyämme muutaman tunnin Kastelholman alueella, jatkomme matkaamme hieman erilaiseen kohteeseen eli tietenkin Taffelin tehtaanmyymälään. Taffel-sipsejä valmistetaankin siis Ahvenanmaalla, jonka tehtaanmyymälästä löytyi herkkuja suolaisen sekä makean nälkäisille. Vierailu tuntuikin meistä hauskalta loppukevennykseltä historian täyteiselle päivälle.
Päivä 4.
Viimeisenä päivänä aloittelimme aamumme hitaalla ja rauhallisella aamiaisella. Päätimme lähteä tutustumaan Maarianhaminan keskustaan vielä viimeisen kerran. Ensimmäisenä agendallamme oli löytää postilaatikko postikortin lähettämistä varten. Ahvenanmaalla onkin oma postitoimistonsa sekä omat postimerkkinsä. Ennen laivan lähtöä takaisin Turkuun ennätimme myös tutustumaan Ahvenanmaan kulttuurihistorialliseen museoon, joka positiiviseksi yllätykseksemme käsitteli käytännössä koko Ahvenanmaan historian kokonaisuudessaan läpi. Pysyvä näyttely kattaa siis
Ahvenanmaan historian arkeologisista löydöksistä nykypäivän globaaliin ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan saakka. Ihan läheltäkin voi löytyä kiinnostavia ja käymisen arvoisia paikkoja, joten iso suositus Ahvenanmaan vierailulle!
Kuten alussakin jo mainitsin, Ahvenanmaan itsehallinto tulee täyttäneeksi sata vuotta ensi kesänä, mutta juhlavuosi on saanut alkunsa jo tänä kesänä 24.6.2021. Juhlavuoden kunniaksi esimerkiksi Kansallisarkisto, valtioneuvoston kanslia sekä ulkoministeriö ovat tuottaneet koulujen sekä yleisön käyttöön verkkosisältöä Ahvenanmaan historiasta, kulttuurista ja perinteistä, kielestä sekä itsehallintomallista. Kansallisten tapahtumien lisäksi itsehallintojärjestelmää aiotaan tuoda kansainvälisesti esiin Suomen edustustoissa ympäri maailmaa. Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä toimiikin siis onnistuneena esimerkkinä itsehallintoratkaisusta, sovinnon tekemisestä sekä vähemmistöryhmien turvaamisesta.
Johanna Virtanen
Turun YK-yhdistyksen hallituksen sihteeri.
Lähteet:
Visit Åland.
https://www.visitaland.com/fi/hyva-tietaa/itsehallinto/
Ulkoministeriö.
https://um.fi/ahvenanmaan-erityisasema#Ahvenanmaa_lyhyesti
Ålands fredsinstitut.
https://peace.ax/
Åland post.
https://www.alandstamps.com/fi/tietoa-aland-postista/postin-taustaa-ahvenanmaalla
Valtioneuvoston kanslia.
https://vnk.fi/ahvenanmaa100
This is Finland.
https://finland.fi/life-society/the-example-of-aland-autonomy-as-a-minority-protector