YK:n yleiskokous on julistanut vuonna 2007 syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratian päiväksi. Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa maailman päättäjiä sekä jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä. Päivä tarjoaakin mahdollisuuden tarkastella demokratian tilaa maailmassa sekä kiinnittää huomiota demokratian vahvistamiseen ympäri maailmaa. Demokratiaa pidetään monesti itsestäänselvyytenä ja sen tila onkin globaalisti suhteellisen hyvä. Samaan aikaan kuitenkin kehitystä on tapahtunut useissa valtioissa uhkaavaan suuntaan. Esimerkiksi vuosi 2020 oli ensimmäistä kertaa vuoden 1979 jälkeen sellainen vuosi, jolloin maiden lukumäärä, joissa demokratia ottaa takapakkia, oli sama kuin maiden, joissa se edistyy.
Demokratia ei ole pelkästään tavoite tai saavutettu määränpää, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii kansainvälisen yhteisön, kansallisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan sekä yksilöiden yhteisen tuen ja työn vahvistuakseen. Demokratian kulmakiviä ovat jokaisen henkilön mahdollisuus ilmaista vapaasti oma mielipiteensä ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Suurimmat uhat demokratiaa kohtaan ovat tällä hetkellä autoritaarisen hallinnon vahvistuminen sekä ilmaisunvapauden ja median toimintavapauden rajoittaminen.
Monet valtiot, jopa ei-vapaat demokratiat, järjestävät mielellään vaaleja herättääkseen huomiota ja luodakseen illuusiota siitä, että maa on demokraattinen. Vaalit ovat kuitenkin menettäneet tämän myötä myös merkitystään, sillä monissa maissa hallinto on samaan aikaan heikentänyt lain voimaa, rajoittanut ilmaisunvapautta ja median toimintaa sekä vääristellyt informaatiota. Tänä vuonna demokratiapäivä korostaa nimenomaan tiedotusvälineiden vapauden merkitystä demokratialle, rauhalle ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Riippumaton media on yksi demokratian kulmakivistä ja onkin huolestuttavaa, kuinka paljon esimerkiksi toimittajien uhkailu on lisännyt median itsesensuuria useissa valtioissa. Myös kansalaisyhteiskuntatoimijoiden toimintaa on rajoitettu voimakkaasti hallintojen toimesta, mikä on edelleen estänyt kriittisten äänten esiinnousun yhteiskunnassa. Näin on käynyt viime vuosien aikana esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.
Varsinkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Euroopassa ja Puolan sekä Unkarin luisuessa oikeusvaltiokehityksessä lähemmäksi autoritaarista hallintomuotoa, on erityisen tärkeää uudistaa ja puolustaa demokratiaa aktiivisesti. Valtaosa maailman ihmisistä elää maissa, joissa vallanjako on keskittynyt pienelle joukolle. Tämän vuoksi on tärkeää edistää demokratiaa sekä estää sitä heikkenemästä vakaammissakin demokratioissa.
Cia Ylenius
Turun YK-yhdistyksen puheenjohtaja
