Suomen kielen aineopinnot: pakolliset kurssit

SUOM1504: Kielioppi

1. kotitentti, syksy 2019 (Krista Ojutkangas)

1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1–3 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsiä ko. ilmiön esiintymiä tutkimuksesi pohjaksi. Mitä lukisit ISK:sta aiheesta? Entä WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)

2. Seuraavassa keskustelukatkelmassa on monenlaisia persoonamuotoja. Etsi ne ja kerro, mitä ne ovat ja mitä persoonajärjestelmän osajärjestelmää ne edustavat. Miksi käytössä on juuri kyseinen keino? Entä toteutuuko kongruenssi? Miksi tai miksi ei? Huomaa myös epäspesifit persoonaviittauksen keinot!

3. Seuraava teksti on Samuli Haapasalon blogikirjoituksen alku. Se kuuluu Suomen Luonto ‑lehden Vuosi luonnossa ‑blogiin, joka ilmestyy joka päivä. Tehtäväsi on

a) analysoida kunkin lauseen lausetyyppi,

b) analysoida kunkin substantiivi- ja pronominilausekkeen lauseenjäsenasema ja

c) yhdistää kaksi edellistä informaatiorakenteen näkökulmasta: ilmaiseeko substantiivi- tai pronominilauseke uutta vai tuttua tietoa, mikä lausekkeen lauseenjäsenasema on ja missä lausetyypissä se toimii. Onko lauseke informaatiorakenteen näkökulmasta odotuksenmukainen vai ei?

4. Mitä kielen affektisuudella tarkoitetaan? Millaisissa tilanteissa ajattelet erilaisia affektisia konstruktioita ja keinoja käytettävän? Onko jokin keinoista itsellesi erityisen läheinen?

SUOM1490: Kielen vaihtelu

15.10.2019 (Tommi Kurki, tutkimustehtävän tehneille)

Kohdissa 1–4 valitse a) tai b)

1. a) Millä perustein Suomen murteet jaetaan päämurrealueisiin? Miksi nämä ovat vain abstraktioita? Luettele ainakin kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet murrealueiden muodostumiseen.

b) Luettele viisi Etelä-Pohjanmaan murteelle ominaista piirrettä, joista yksi on arkaistinen ja yksi on itämurteiden vaikutusta.

2 a) (kirjallisuuspaketti) Luettele viisi puhujaryhmää, joiden pohjalta helsinkiläinen puhekieli on muodostunut.

b) Miksi Vattovaara ja Lappalainen kritisoivat Mantilan artikkelia?

3 a) Nimeä alleviivatut piirteet ja kerro, missä nämä piirteet ovat perinteisesti esiintyneet.

b) Alleviivattuna on yhden piirteen eri variantteja. Mikä piirre on kyseessä ja montako varianttia tehtävässä on?

4 a) Miten sosiolingvistiikka on vaikuttanut perinteiseen murretutkimukseen? Listaa tai luettele tärkeimmät asiat.

b) Miten sukupuoli näkyy variaatioiden käytössä? Mitä ongelmallista tällä näkökulmalla on?

5. Soveltava analyysitehtävä: poimi litteraatista ainakin viisi piirrettä ja niistä esimerkit. Mistä litteraatin murre on? Perustelut.

18.10.2011 (Alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu , Tommi Kurki)

Vastaa viiteen kysymykseen (4op)
1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu. Mitä päämurteita on puhuttu nyky-Suomen rajojen ulkopuolella?
2. Määrittele seuraavat kuusi käsitettä: hyperkorrektius, piiloprestiisi, indikaattori, markkeri, keskinäinen ymmärrettävyys, morfologinen vaihtelu (anna lisäksi tästä viimeksi mainitusta esimerkki).
3. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
a) Tommi Kurki väittää artikkelissaan sisäheiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua väittää näin, ja toisaalta miksi väitettä voi pitää epäkuvaavana? Kerro myös, millä ehdoin sisäheittoa esiintyy kielessä.
b) Mitä Harri Mantila artikkelissaan tarkoittaa laaja-alaisilla puhekielisyyksillä ja yleistyvillä puhekielisyyksillä? Anna esimerkki molemmista ja kerro, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näillä on.
4. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
a) Alla on kuusi murteellista lausahdusta. Nimeä alleviivatut murrepiirteet ja kerro millä murrealueella niitä käytetään.
b) Seuraavassa on lueteltu murresanoja. Mitä murrepiirteitä sanoissa esiintyy? Kuinka monta vastinetta tekstissä esiintyy? Millä murrealueilla niitä esiintyy? Miksi vastineita voisi luonnehtia arkaistisiksi?
5. Tunnistustehtävä. Poimi murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele ja perustele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

16.2.2007 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)

1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu.
2. Miten puhutun kielen tutkimuksen teoreettinen tausta, lähtöoletukset ja menetelmät muuttuivat sosiolingvistiikan synnyn myötä. Vertaa sosiolingvististä tutkimusta perinteiseen murteentutkimukseen.
3. Lounaismurteiden erikoisgeminaatio, yleisgeminaatio ja itämurteiden erikoisgeminaatio.
a) Mitkä ovat näiden ilmiöiden lingvistiset ehdot?
b) Mikä on näiden piirteiden levikki?
4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Tommi Kurki väittää artikkelissaan sisäheiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua väittää näin, ja toisaalta miksi väitettä voi pitää epäkuvaavana?Kerro myös, millä ehdoin sisäheittoa esiintyy kielessä.
B) Harri Mantila esittää toimittamansa teoksen johdannossa suomalaista puhekieltä koskevan viiskohtaisen luokittelunsa.Mitä Mantila esityksessään luokittelee? Mitkä ovat hänen luokitteluperusteensa? Esittele Mantilan luokat lyhyesti ja anna jokaisesta luokasta esimerkki?
5. Tunnistustehtävä. Poimi ohessa olevasta murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele ja perustele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

18.10.2006 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)

1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu.
2. Selitä seuraavat käsitteet lyhyesti
a. stigma
b. näennäisaikamenetelmä
c. idiolekti
d. kielimuoto eli varieteetti
e. keskinäinen ymmärrettävyys
f. puhujaryhmittäiset normit
3. Valitse joko 3A tai 3B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Svaa-vokaalin esiintyminen suomen murteissa. Missä murteissa esiintyy vanhastaan svaata, ja mitkä ovat ilmiön lingvistiset esiintymisehdot.
B) Diftongien redusoituminen suomen murteissa. Missä murteissa esiintyy vanhastaan diftonginreduktiota, ja mitkä ovat ilmiön lingvistiset esiintymisehdot.
4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Antinormatiivisen puhekielen synty. Kerro lyhyesti…
• Milloin Heikki Paunosen mukaan on suomeen syntynyt ns. antinormatiivinen puhekieli?
• Mitkä seikat ovat vaikuttaneet antinormatiivisen puhekielen syntyyn?
• Ketkä puhuvat Paunosen mukaan antinormatiivista puhekieltä?
B) Millaisista piirteistä on kysymys Harri Mantilan mukaan laaja-alaisissa puhekielisyyksissä? Mikä niille on tyypillistä? Anna esimerkki laaja-alaisesta puhekielisyydestä.
Tunnistustehtävä. Poimi ohessa olevasta murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

SUOM1487: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus

1. kotitentti, syksy 2019 (Karita Suomalainen & Salla Nurminen)

  1. Analysoi, mistä lauseiden a–f merkitykset koostuvat. Pyri kaikin puolin mahdollisimman kattavaan kuvaukseen. Pohdi myös, onko merkitykset luonteva hahmottaa verbi- vai konstruktiolähtöisesti, ja perustele vastauksesi. Sinun ei tarvitse analysoida lauseita samassa järjestyksessä kuin ne ovat alla, vaan voit vapaasti suhteuttaa niitä toisiinsa ja käsitellä niitä parhaaksi katsomassasi järjestyksessä.
  2. Esittele ensin yleisellä tasolla, miten merkityksiä voidaan tutkia, ja erittele sen jälkeen Jarno Raukon (2002), Krista Ojutkankaan (2005) ja Leena Kolehmaisen (2010) artikkelien pohjalta, millaisia tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja näissä semantiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa on hyödynnetty ja miten niiden hyödyntämistä perustellaan (vai perustellaanko lainkaan).
  3. Teoksessa Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta (2016) kuvaillaan niitä sosiaalisen vuorovaikutuksen resursseja, joita vuorovaikutuksen osanottajilla on käytössään, kun he pyrkivät tekemään toimintaansa toinen toisilleen tunnistettavaksi ja ymmärrettäväksi. Pohdi kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta, 1) kuinka kyseisten resurssien käyttöä voidaan (tai ei voida) analysoida digitaalisessa vuorovaikutuksessa ja 2) mitä seikkoja tulee erityisesti ottaa huomioon, kun sovelletaan keskustelunanalyysin keinoja digitaalisen vuorovaikutuksen aineistoihin. Havainnollista vastaustasi esimerkein. Voit käyttää vastauksessasi apunasi oheista esimerkkiä 1 tai keksiä itse havainnollistavia esimerkkejä.
  4. Analysoi korjauksia oheisessa keskustelukatkelmassa (esimerkki 2). Poimi katkelmasta korjauskohdat ja tarkastele niitä seuraavien kysymysten valossa:

a)  Millaisin kielellisin keinoin korjauksia tehdään?

b)  Mihin korjaus keskusteluissa kohdistuu?

c)  Millaisia korjausjaksoja korjauskohtien ympärille muodostuu?

Vastauksessasi voit viitata esimerkkikatkelman eri kohtiin rivinumeroita käyttäen.

SUOM1488: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus (kirjatentti)

7.12.2018 (Tuomas Huumo)

  1. Miten sijaintia kuvataan perusakseleilla? (perustuen Ojutkankaan artikkeliin)

Vastaa