Suomen kielen aineopinnot: pakolliset kurssit

SUOM1496: Kielioppi

1. kotitentti, syksy 2022 (Krista Ojutkangas)

1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1–3 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsiä ko. ilmiön esiintymiä tutkimuksesi pohjaksi. Pohdi myös, millaista kvantitatiivista näkökulmaa voisit hyödyntää tutkimuksessasi. Mitä lukisit ISK:sta aiheesta? Entä WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)
2. Analysoi alla olevaa tekstiä (Samuli Haapasalo, https://suomenluonto.fi/mielessa-tuttu-haarapaasky-joka-on-nyt-kaukana-afrikassa/; tekstiä on hiukan lyhennetty) seuraavista näkökulmista.

   a) Etsi tekstistä kaikki paikallissijamuotoiset ilmaukset; suomen kaikki kahdeksan paikallissijaa esiintyvät tekstissä. (Huomaa, että ilmaus voi olla yhtä sanaa laajempi kokonaisuus.) Voit merkitä eri sijat esimerkiksi eri värein.

   b) Tekstin paikallissijaiset esiintymät jakautuvat yleisyydeltään kahteen ryhmään – osa sijoista on selvästi toisia yleisempiä. Mitkä sijat asettuvat paljon käytettyjen ja mitkä vähemmän käytettyjen ryhmään? Pohdi syitä siihen, miksi sijat jakautuvat näin. Vinkkejä pohdintaan:
   – Onko tulos odotuksenmukainen?
   – Millaisissa konstruktioissa paikallissijamuodot esiintyvät?

   c) Mitä merkityksiä tekstin paikallissijaisilla ilmauksilla on? Vastaa tähän laatimalla lista vähintään neljästä eri merkityksestä ja merkitystä havainnollistavista esimerkeistä (1–3 kpl). Huomaa, että yhden merkityksen yhteyteen voi tulla useampia eri sijamuotoja.

   Jokaista löytämääsi sijamuodon esiintymää ei siis ole tarkoitus analysoida erikseen. Myös vastauksen kannalta olennaisia pohdintoja saa mielellään kirjoittaa näkyviin – analyysin ei tarvitse olla tiukkarajainen.

   d) Tekstistä on alleviivattu viisi transitiivista lausetta. Pohdi näiden lauseiden transitiivisuuden astetta. Millaisia ne ovat eri transitiivisuuspiirteiden kannalta tarkasteltuina? Tarkastele myös tekstin muita transitiivisia lauseita ja muotoile lyhyt kuvaus tekstille tyypillisestä transitiivisesta lauseesta. Voit kirjoittaa kuvauksen myös luetelman muotoon.

3. Analysoi seuraavan keskustelukatkelman persoonamuodot.
   a) Poimi katkelman persoonamuotoiset ilmaukset ja nimeä ne. Muista myös avoimet persoonaviittaukset!
   b) Analysoi persoonapronominien esiintymistä katkelmassa: miksi persoonapronomini esiintyy tai ei esiinny kussakin kohdassa?
4. Mitä kielen affektisuudella tarkoitetaan? Millaisissa tilanteissa ajattelet erilaisia affektisia konstruktioita ja keinoja käytettävän? Onko jokin keinoista itsellesi erityisen läheinen? Kirjoita aiheesta omin sanoin ja omin esimerkein, älä kopioi ISK:ta. Vastauksen pituus 2500–3500 merkkiä välilyönteineen.

2. kotitentti, syksy 2022 (Krista Ojutkangas)

1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1–3 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsiä ko. ilmiön esiintymiä tutkimuksesi pohjaksi. Pohdi myös, millaista kvantitatiivista näkökulmaa voisit hyödyntää tutkimuksessasi. Mitä lukisit ISK:sta aiheesta? Entä WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)
2. Analysoi alla olevaa tekstiä (Markus Sirkka, https://suomenluonto.fi/elisabethin-metsa/; tekstiä on hiukan lyhennetty) seuraavista näkökulmista.

   a) Etsi tekstistä kaikki nollapersoonarakenteet ja lauseet, joissa on passiivimuotoinen Pohdi kunkin kohdalla, kuka tai ketkä hahmottuvat kuvatun tilanteen toimijaksi/toimijoiksi. Miksi subjektia ei ole ilmipantu? Mikä erottaa tekstin nollapersoonarakenteita ja passiivilauseita lauseita toisistaan?

   b) Etsi tekstistä kolme muuta lausetta, joissa ei ole perussubjektia. Analysoi niiden kieliopillisissa sijoissa olevat NP:t Helasvuon ja Huumon artikkelin pohjalta. Onko näillä NP:illä mitään subjektin ominaisuuksia vai sopivatko ne paremmin Helasvuon ja Huumon ehdottamaan e-NP:n kategoriaan? Kopioi valitsemasi lauseet tekstistä erilleen ja merkitse analysoimasi NP:t selkeästi esimerkiksi väreillä.

   c) Vertaa a- ja b-kohdissa analysoimiasi rakenteita tekstin lauseisiin, joissa on perussubjekti. Millaisia havaintoja voit tehdä eri rakennetyyppien yleisyydestä (perussubjekti, ei subjektia, epätyypillinen subjekti)? Kirjoita lyhyt kuvaus tekstille tyypillisimmästä rakennetyypistä. Jokaista löytämääsi subjektin esiintymää ei ole tarkoitus analysoida erikseen.

   d) Tekstistä on alleviivattu viisi transitiivista lausetta. Pohdi näiden lauseiden transitiivisuuden astetta. Millaisia ne ovat eri transitiivisuuspiirteiden kannalta tarkasteltuina? Tarkastele myös tekstin muita transitiivisia lauseita ja muotoile lyhyt kuvaus tekstille tyypillisestä transitiivisesta lauseesta. Voit kirjoittaa kuvauksen myös luetelman muotoon.

3. Analysoi sijamuotojen käyttöä seuraavassa tekstissä. Mitä sijoja tekstin nominit edustavat? Miksi ne ovat juuri niissä muodoissa kuin ovat? Analysoi erikseen paikallissijojen merkitykset: ilmaisevatko ne todella paikkaa vai jotakin aivan muuta? Tekstin alla on esimerkki. Jokaista lausetta ei kuitenkaan ole tarkoitus analysoida erikseen, vaan kokoa analyysi haluamallasi tavalla sijojen, niiden lauseenjäsentehtävien ja/tai merkitysten ympärille. Analyysi tehdään joka tapauksessa alkuperäisestä tekstistä.
4. Etsi tehtävien 2 ja/tai 3 aineistotekstistä kolme keskenään erityyppistä lausetta, jossa sanajärjestys ei ole SVX (X tarkoittaa objektia tai adverbiaalia). Selvitä, mikä on syynä perussanajärjestyksestä eroavaan sanajärjestykseen. Ota analyysissasi huomioon lauseenjäsenet, lausetyypit ja informaatiorakenne ja pohdi, mitä lauseen teemapaikalla on ja miksi. Odotan, että tässä vastauksessa näkyy sanajärjestyksen käsittely ISK:ssa.

1. kotitentti, syksy 2019 (Krista Ojutkangas)

1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1–3 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsiä ko. ilmiön esiintymiä tutkimuksesi pohjaksi. Mitä lukisit ISK:sta aiheesta? Entä WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)

2. Seuraavassa keskustelukatkelmassa on monenlaisia persoonamuotoja. Etsi ne ja kerro, mitä ne ovat ja mitä persoonajärjestelmän osajärjestelmää ne edustavat. Miksi käytössä on juuri kyseinen keino? Entä toteutuuko kongruenssi? Miksi tai miksi ei? Huomaa myös epäspesifit persoonaviittauksen keinot!

3. Seuraava teksti on Samuli Haapasalon blogikirjoituksen alku. Se kuuluu Suomen Luonto ‑lehden Vuosi luonnossa ‑blogiin, joka ilmestyy joka päivä. Tehtäväsi on

a) analysoida kunkin lauseen lausetyyppi,

b) analysoida kunkin substantiivi- ja pronominilausekkeen lauseenjäsenasema ja

c) yhdistää kaksi edellistä informaatiorakenteen näkökulmasta: ilmaiseeko substantiivi- tai pronominilauseke uutta vai tuttua tietoa, mikä lausekkeen lauseenjäsenasema on ja missä lausetyypissä se toimii. Onko lauseke informaatiorakenteen näkökulmasta odotuksenmukainen vai ei?

4. Mitä kielen affektisuudella tarkoitetaan? Millaisissa tilanteissa ajattelet erilaisia affektisia konstruktioita ja keinoja käytettävän? Onko jokin keinoista itsellesi erityisen läheinen?

SUOM1490: Kielen vaihtelu

15.10.2019 (Tommi Kurki, tutkimustehtävän tehneille)

Kohdissa 1–4 valitse a) tai b)

1. a) Millä perustein Suomen murteet jaetaan päämurrealueisiin? Miksi nämä ovat vain abstraktioita? Luettele ainakin kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet murrealueiden muodostumiseen.

b) Luettele viisi Etelä-Pohjanmaan murteelle ominaista piirrettä, joista yksi on arkaistinen ja yksi on itämurteiden vaikutusta.

2 a) (kirjallisuuspaketti) Luettele viisi puhujaryhmää, joiden pohjalta helsinkiläinen puhekieli on muodostunut.

b) Miksi Vattovaara ja Lappalainen kritisoivat Mantilan artikkelia?

3 a) Nimeä alleviivatut piirteet ja kerro, missä nämä piirteet ovat perinteisesti esiintyneet.

b) Alleviivattuna on yhden piirteen eri variantteja. Mikä piirre on kyseessä ja montako varianttia tehtävässä on?

4 a) Miten sosiolingvistiikka on vaikuttanut perinteiseen murretutkimukseen? Listaa tai luettele tärkeimmät asiat.

b) Miten sukupuoli näkyy variaatioiden käytössä? Mitä ongelmallista tällä näkökulmalla on?

5. Soveltava analyysitehtävä: poimi litteraatista ainakin viisi piirrettä ja niistä esimerkit. Mistä litteraatin murre on? Perustelut.

18.10.2011 (Alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu, Tommi Kurki)

Vastaa viiteen kysymykseen (4op)
1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu. Mitä päämurteita on puhuttu nyky-Suomen rajojen ulkopuolella?
2. Määrittele seuraavat kuusi käsitettä: hyperkorrektius, piiloprestiisi, indikaattori, markkeri, keskinäinen ymmärrettävyys, morfologinen vaihtelu (anna lisäksi tästä viimeksi mainitusta esimerkki).
3. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
a) Tommi Kurki väittää artikkelissaan sisäheiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua väittää näin, ja toisaalta miksi väitettä voi pitää epäkuvaavana? Kerro myös, millä ehdoin sisäheittoa esiintyy kielessä.
b) Mitä Harri Mantila artikkelissaan tarkoittaa laaja-alaisilla puhekielisyyksillä ja yleistyvillä puhekielisyyksillä? Anna esimerkki molemmista ja kerro, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näillä on.
4. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
a) Alla on kuusi murteellista lausahdusta. Nimeä alleviivatut murrepiirteet ja kerro millä murrealueella niitä käytetään.
b) Seuraavassa on lueteltu murresanoja. Mitä murrepiirteitä sanoissa esiintyy? Kuinka monta vastinetta tekstissä esiintyy? Millä murrealueilla niitä esiintyy? Miksi vastineita voisi luonnehtia arkaistisiksi?
5. Tunnistustehtävä. Poimi murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele ja perustele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

16.2.2007 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)

1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu.
2. Miten puhutun kielen tutkimuksen teoreettinen tausta, lähtöoletukset ja menetelmät muuttuivat sosiolingvistiikan synnyn myötä. Vertaa sosiolingvististä tutkimusta perinteiseen murteentutkimukseen.
3. Lounaismurteiden erikoisgeminaatio, yleisgeminaatio ja itämurteiden erikoisgeminaatio.
a) Mitkä ovat näiden ilmiöiden lingvistiset ehdot?
b) Mikä on näiden piirteiden levikki?
4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Tommi Kurki väittää artikkelissaan sisäheiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua väittää näin, ja toisaalta miksi väitettä voi pitää epäkuvaavana?Kerro myös, millä ehdoin sisäheittoa esiintyy kielessä.
B) Harri Mantila esittää toimittamansa teoksen johdannossa suomalaista puhekieltä koskevan viiskohtaisen luokittelunsa.Mitä Mantila esityksessään luokittelee? Mitkä ovat hänen luokitteluperusteensa? Esittele Mantilan luokat lyhyesti ja anna jokaisesta luokasta esimerkki?
5. Tunnistustehtävä. Poimi ohessa olevasta murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele ja perustele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

18.10.2006 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)

1. Mitkä ovat suomen päämurrealueet, ja mihin kahteen pääryhmään ne jakautuvat? Kerro lisäksi, kumpaan pääryhmään mikäkin päämurrealue kuuluu.

2. Selitä seuraavat käsitteet lyhyesti
a. stigma
b. näennäisaikamenetelmä
c. idiolekti
d. kielimuoto eli varieteetti
e. keskinäinen ymmärrettävyys
f. puhujaryhmittäiset normit

3. Valitse joko 3A tai 3B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Svaa-vokaalin esiintyminen suomen murteissa. Missä murteissa esiintyy vanhastaan svaata, ja mitkä ovat ilmiön lingvistiset esiintymisehdot.
B) Diftongien redusoituminen suomen murteissa. Missä murteissa esiintyy vanhastaan diftonginreduktiota, ja mitkä ovat ilmiön lingvistiset esiintymisehdot.

4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
A) Antinormatiivisen puhekielen synty. Kerro lyhyesti…
• Milloin Heikki Paunosen mukaan on suomeen syntynyt ns. antinormatiivinen puhekieli?
• Mitkä seikat ovat vaikuttaneet antinormatiivisen puhekielen syntyyn?
• Ketkä puhuvat Paunosen mukaan antinormatiivista puhekieltä?
B) Millaisista piirteistä on kysymys Harri Mantilan mukaan laaja-alaisissa puhekielisyyksissä? Mikä niille on tyypillistä? Anna esimerkki laaja-alaisesta puhekielisyydestä.
Tunnistustehtävä. Poimi ohessa olevasta murrenäytteestä vähintään viisi piirrettä. Kerro, mitä vastineita näistä piirteistä esiintyy tekstissä. Päättele, minkä murrealueen näytteestä on kyse.

SUOM1487: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus

2. kotitentti, syksy 2022 (Tuomas Huumo & Katri Priiki)

1. kotitentti, syksy 2019 (Karita Suomalainen & Salla Nurminen)

1. Analysoi, mistä lauseiden a–f merkitykset koostuvat. Pyri kaikin puolin mahdollisimman kattavaan kuvaukseen. Pohdi myös, onko merkitykset luonteva hahmottaa verbi- vai konstruktiolähtöisesti, ja perustele vastauksesi. Sinun ei tarvitse analysoida lauseita samassa järjestyksessä kuin ne ovat alla, vaan voit vapaasti suhteuttaa niitä toisiinsa ja käsitellä niitä parhaaksi katsomassasi järjestyksessä.
2. Esittele ensin yleisellä tasolla, miten merkityksiä voidaan tutkia, ja erittele sen jälkeen Jarno Raukon (2002), Krista Ojutkankaan (2005) ja Leena Kolehmaisen (2010) artikkelien pohjalta, millaisia tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja näissä semantiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa on hyödynnetty ja miten niiden hyödyntämistä perustellaan (vai perustellaanko lainkaan).
3. Teoksessa Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta (2016) kuvaillaan niitä sosiaalisen vuorovaikutuksen resursseja, joita vuorovaikutuksen osanottajilla on käytössään, kun he pyrkivät tekemään toimintaansa toinen toisilleen tunnistettavaksi ja ymmärrettäväksi. Pohdi kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta, 1) kuinka kyseisten resurssien käyttöä voidaan (tai ei voida) analysoida digitaalisessa vuorovaikutuksessa ja 2) mitä seikkoja tulee erityisesti ottaa huomioon, kun sovelletaan keskustelunanalyysin keinoja digitaalisen vuorovaikutuksen aineistoihin. Havainnollista vastaustasi esimerkein. Voit käyttää vastauksessasi apunasi oheista esimerkkiä 1 tai keksiä itse havainnollistavia esimerkkejä.
4. Analysoi korjauksia oheisessa keskustelukatkelmassa (esimerkki 2). Poimi katkelmasta korjauskohdat ja tarkastele niitä seuraavien kysymysten valossa:

a)  Millaisin kielellisin keinoin korjauksia tehdään?

b)  Mihin korjaus keskusteluissa kohdistuu?

c)  Millaisia korjausjaksoja korjauskohtien ympärille muodostuu?

Vastauksessasi voit viitata esimerkkikatkelman eri kohtiin rivinumeroita käyttäen.

SUOM1488: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus (kirjatentti)

7.12.2018 (Tuomas Huumo)

1. Miten sijaintia kuvataan perusakseleilla? (perustuen Ojutkankaan artikkeliin)

SUOM1489: Suomen kielen kehitys

Kevät 2022, kirjakielen kehityksen osuus (Heidi Salmi)

1. Translitteroi oheinen teksti eli kirjoita se sellaisessa asussa kuin se on (oletustemme mukaan) luettu 1500-luvulla.
2. A) Mitä tekstissä tarkoittavat seuraavat sanat (merkitty tekstiin sinisellä)? Voit käyttää apuna sanan kontekstia, Nykysuomen sanakirjaa ja/tai Vanhan kirjasuomen sanakirjaa (http://kaino.kotus.fi/vks/).
   – pitkeisentuli
   – monicahdat
   – weki

   B) Analysoi, mistä Agricolan kieliopille tyypillisestä seikasta vihreällä olevissa sanoissa on kyse. Vertaa nyky-yleiskielen muotoon. Huomaa, että sanassa saattaa olla useampikin kieliopillinen piirre.
   – Taiuahast
   – heiden
   – warghastit

   C) Agricolan kielessä on paljon yhdysverbejä, jotka on muodostettu lähdekielten (erit. ruotsin) sananmuodostustavan mukaan. Etsi tekstistä kolme yhdysverbiä. Miten ne voisi sanoa toisin, nykykielisemmin?

   D) Etsi ja analysoi tekstistä neljä erilaista kieliopillista (äänne-, muoto- tai lauserakenteeseen liittyvää) muotoa, jotka eroavat nykykielestä. Milloin ne muuttuivat nykyisen kaltaisiksi? Muita kuin kohdissa A, B ja C mainittuja!

3. Tutki oheisen pdf-liitteen tekstinäytteitä ja selvitä, mille vuosisadalle ne ajoittuvat. Perustele ajoituksesi tekstin eri tasoihin liittyvillä seikoilla (pelkkä tekstin ulkoasun – kirjainmuodon ja välimerkkien – kommentointi ei siis riitä). Perusteet voi hyvin esittää listana, niistä ei tarvitse kirjoittaa yhtenäistä tekstiä.
4. Kirjoita essee aiheesta ”Suomen kirjakielen kehityskaudet”. Pohdi esseessäsi myös sitä, miten kaudet kytkeytyvät kielenulkoisen maailman vaikutteisiin. (Vastauksen enimmäispituus on noin 500 sanaa; kirjoita sanamäärä näkyviin vastauksesi yhteyteen.)
5. Vapaaehtoinen bonustehtävä, josta voi saada lisäpisteen. 🙂Seuraava teksti on Irene Vallejon Papyrus-teoksesta. Kirjoita teksti Agricolan kieliopilla ja ortografialla. Huomaa, että monessa kohtaa on useita mahdollisia kirjoitustapoja, valitse yksi.

SUOM1497: Suomi toisena kielenä

Kotitentti 2, kevät 2023 (Ilmari Ivaska)

Tehtävä 1. Tutkimusasetelman suunnittelu

Keksi kurssin oppien avulla kielen kompleksisuutta käsittelevä S2-alan tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1–3 tutkimuskysymyksen muotoon. Mieti, minkälaista kompleksisuutta tarkastelisit tutkimuksessasi ja miten panisit sen käytäntöön analyysissasi. Pohdi siis myös sitä, millainen aineisto tutkimukseesi soveltuisi. Voit myös pohtia vastauksessasi sitä, miten tutkimus asemoituisi toisen kielen oppimisen teorioihin.

Tehtävä 2. Käsite-kysymys

Kirjoita lyhyt (100–200 sanaa) essee siitä, mitä kontrastiivisella välikielianalyysilla tarkoitetaan. Anna vastauksessasi esimerkkejä, joiden avulla havainnollistat omaa ymmärrystäsi käsitteen merkityksestä – älä siis kopioi luentokalvojen esimerkkejä ja selityksiä.

Tehtävä 3. Soveltava

Lue oheinen Kansainvälistyvä rakennustyö -tutkimushankkeen kuvaus. Teksti on osa hankkeen julkista kuvausta hanketta rahoittavan Suomen Akatemian verkkosivuilla. Pohdi kuvauksen perusteella, minkälaiseen kielitaitokäsitykseen ja kielenoppimisen teoreettiseen viitekehykseen tai teoreettisiin viitekehyksiin hanke mielestäsi nojaa. Perustele vastauksesi. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan keskeistä on se, miten perustelet ja osoitat pohdintasi. Teksti löytyy siis verkosta, samoin muita hankkeeseen liittyviä kuvauksia ja hankkeessa tehtyjä tutkimuksia. Vastaamiseen ei kuitenkaan tarvitse lukea muuta itse hankkeeseen kuuluvaa, vaan keskeistä on suhteuttaa oheinen kuvaus kurssilla käsiteltyihin kielitaidon ja toisen kielen oppimisen teorian sisältöihin.

Tehtävä 4. Soveltava

Analysoi seuraavat kaksi S2-opiskelijoiden kirjoittamaa tekstiä niiden transitiivilauseiden eli objektin sisältävien lauseiden käytön osalta käyttämällä hyväksesi DEMfad-mallista tuttuja tarkastelutapoja: frekvenssiä, tarkkuutta ja distribuutiota eli jakaumaa. Vertaile näin kahta tekstiä toisiinsa.

• Etsi teksteistä kaikki transitiivilauseet.
• Analysoi löytämäsi ilmaukset niiden tarkkuuden osalta. Tarkastele ainoastaan transitiivilauseisiin liittyvää tarkkuutta. Raportoi ainakin se, kuinka suuri osa transitiivilauseista on tarkkoja, sekä lyhyt kuvaus kustakin epätarkasta havainnosta sen osalta, minkälaisesta epätarkkuudesta on kyse.
• Analysoi löytämiäsi ilmauksia niiden jakauman osalta. Tarkastele yhtäältä sitä, minkälaisissa eri lauserakenteissa (esim. aktiivi vs. passiivi ja eri tapaluokat) transitiivilauseet esiintyvät ja toisaalta sitä, miten paljon leksikaalista vaihtelua transitiivilauseiden verbeissä esiintyy eli kuinka paljon eri verbejä transitiivilauseissa esiintyy.