SUOM1413: Suomen äänne- ja muotorakenne
18.11.2020 (Salmi)
1. Tee morfeemianalyysi seuraavista sananmuodoista.
– kerro, mistä sanasta on kyse ja minkä sanaluokan sana se on
– erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nimeä morfeemit
– nimeä koko muoto.
Huom! Yksi muodoista on mahdollista analysoida kahdella eri tavalla. Tee molemmat analyysit.
a) merille
b) kissojen
c) hirveä
d) kertovat
e) kirjoitettaisiin
f) lukekaa
2. Kirjoita näkyviin seuraavien sanojen kaikki vartalot. Kerro jokaisesta vartalosta sen tyyppi, ja jos sanassa on astevaihtelu, kerro, onko vartalo vahva- vai heikkoasteinen.
susi
lammas
kirjoittaa
3. Missä seuraavista sanoista on suffiksaalisen i:n aiheuttamaa vokaalivaihtelua? Millaista?
veneisiin
taloissa
suurin
ilahtuivat
papereissa
onnistuivat
joivat
osaisi
vapaina
unohtaisin
4. a) Kerro lyhyesti (yhdellä–kahdella virkkeellä), mitä äänteitä astevaihtelu suomessa koskee ja mikä on astevaihtelun pääsääntö.
b) Kerro lyhyesti (yhdellä–kahdella virkkeellä), mistä tunnistaa suoran ja käänteisen astevaihtelun sanat.
c) Etsi seuraavasta tekstistä kymmenen (ei tarvitse siis etsiä kaikkia!) sananmuotoa, jossa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkkaile myös yhdyssanojen osia.
Analysoi muodot seuraavasti: Kerro, mikä vaihtelupari on kyseessä. Edustaako löytämäsi muoto vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta? Anna esimerkki puuttuvasta asteesta.
Esimerkki: leipoa, p : v, vahva aste, heikko aste esim. muodossa leivon
Kuljemme turkoosina kohkaavan meren laitaa ja puhumme tulevaisuudesta. Keksimme, mistä kaikki se roina on peräisin. Enimmäkseen rantaan oli heittynyt katiskajätteitä ja laivapuuta. Mutta on muutakin. Peltiämpäri ja jonkun onnettoman kenkäraja. Rikkinäinen pullo belgialaista olutta ja jättimäinen uimalakki, johon rapu on harkitsemattomasti tehnyt poikamiesasunnon ja tukehtunut. Villisilmä sanoo, ettei meri anna lahjojaan yhdellä kertaa. (Katja Kettu: Kätilö, s. 161)
5. Millaisia ääntämisen ja kirjoittamisen välisiä eroja suomessa on? Valaise esimerkin. Kirjoita vastaus kokonaisin lausein.
17.11.2010 (Ojutkangas)
1. a) Selitä astevaihtelun pääsääntö yhdellä tai kahdella virkkeellä.
b) Etsi alla olevasta sarjakuvasta astevaihtelun alaiset sanat.
2. a) Mistä tietää, että seuraavat sanat eivät ole supisuomalaisia?
b) Muodosta ”suureta”-verbin muoto ohjeen mukaan (yksi muoto oli passiivin indikatiivin imperfekti).
3. Tee seuraavista sanoista morfeemianalyysi. Kerro mahdollisimman tarkasti, mikä vartalo on kyseessä. (yksi sanoista oli ”silmittömänä”)
4. Essee: joko a) Millaisia vokaalivaihteluita suomen kielessä on?
tai b) Kerro lyhyesti, mitä morfologiassa tutkitaan. Selitä lisäksi termit morfeemi, allomorfi, nippumorfeemi ja jäännösmorfeemi. Anna esimerkki 1) vapaasta leksikaalisesta morfeemista, 2) vapaasta kieliopillisesta morfeemista, 3) sidonnaisesta leksikaalisesta morfeemista ja 4) sidonnaisesta kieliopillisesta morfeemista.
11.11.2009 (Ojutkangas)
1. Vastaa joko kysymykseen a tai kysymykseen b.
a) Millaisia vartaloita suomen kielen sanoilla voi olla ja millaiset vartaloiden yhdistelmät ovat mahdollisia? Mistä muodoista vartalot saa selville? Anna esimerkkejä!
b) Suomen kielen äännejärjestelmä eli foneemiparadigma voidaan jaotella tasoihin sen mukaan, millainen eri äänteiden asema kielessä on. Nimeä tasot ja kerro, miten ja millaisin perustein äänteet niille sijoittuvat.
2. a) Kerro lyhyesti (yhdellä–kahdella virkkeellä), mikä on astevaihtelun pääsääntö.
b) Etsi seuraavien sarjakuvien teksteistä kaikki sananmuodot, joissa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkkaile myös yhdyssanojen osia! Analysoi löytämäsi muodot kertomalla, mikä konsonantti on kyseessä ja edustaako se vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta. Anna esimerkki puuttuvasta asteesta. Onko tapaus pääsäännön mukainen? Jos tapaus on pääsäännön vastainen, mikä siihen on syynä?
3. a) Mihin vartaloon lihavoidut taivutusmuodot perustuvat? Erota vartalo pystyviivalla ja nimeä vartalo mahdollisimman tarkasti.
b) Mainitse kullekin sanalle kolme samalla tavalla taipuvaa eli samaan taivutustyyppiin kuuluvaa sanaa.
(kokea : koetaan, printata : printannut, ajatella : ajattelemme, salaisuus : salaisuutta, pilvi : pilven, aarre : aarteessa)
4. Tee morfeemianalyysi seuraavista sananmuodoista: erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nimeä ne ja koko muoto. Vartaloa ei tarvitse analysoida. Tee tehtävä konseptipaperille.
a) kanavissa
b) hämmentyneellä
c) karskeimmat
d) avaimitta
e) saastetta
f) pitkällään
13.2.2009 (Ojutkangas)
1. Vastaa kysymykseen a TAI b.
a) Esittele kaksi tapaa, joilla suomen sanoja voi luokitella.
b) Kuinka suomen ääntäminen ja kirjoittaminen eroavat toisistaan? Anna esimerkkejä.
2. a) Selitä lyhyesti (1–2 virkkeellä) suomen astevaihtelun pääsääntö.
b) Etsi seuraavista sarjakuvista [kaksi Viivi & Wagner -sarjakuvaa] kaikki astevaihtelun alaiset sanat (tarkkaile myös yhdyssanojen osia!). Selvitä kunkin sanan kohdalta, mikä äänne siinä vaihtelee ja onko se vahvassa vai heikossa asteessa, anna esimerkki puuttuvasta asteesta sekä selvitä, onko vaihtelu sanassa pääsäännön mukainen. Jos ei ole, selitä syy.
3. a) Mihin vartaloon seuraavien sanojen [6 kpl] taivutusmuodot perustuvat? Erota vartalot pystyviivalla.
b) Anna jokaiselle a-kohdan sanalle kolme samalla tavalla taipuvaa eli samaan taivutustyyppiin kuuluvaa sanaa.
4. Tee morfeemianalyysi seuraavista sanoista [6 kpl]; nimeä morfeemit ja koko sanamuoto. Vartaloita ei tarvitse analysoida. Huom! Kaksi sanoista on mahdollista tulkita kahdella tavalla, tee niistä molemmat analyysit. [Monitulkintaiset sanat ”madetta” ja ”kanteen”.]
19.1.2007 (Ojutkangas)
1. Vastaa joko kysymykseen a tai b.
a) Millaisin perustein suomen kielen konsonantteja ryhmitellään? Kerro eri luokittelutavoista ja -perusteista. Voit piirtää yhden tai useamman mallin kuvaamaan luokittelua sekä kertoa lyhyesti perusteista.
b) Millaisia paradigmoja suomen kielessä on? Kerro niistä antaen esimerkkejä kustakin ryhmästä.
2. a) Alleviivaa seuraavasta sarjakuvasta kaikki sanat, joissa esiintyy astevaihtelun alainen klusiili. Kerro myös onko kyseessä vahva vai heikko aste sekä anna esimerkki puuttuvasta muodosta. Esim. Kirjoitan, t:n astevaihtelu (tt : t), heikko aste, vahva aste esimerkiksi muodossa kirjoittavat.
c) Mikä on astevaihtelun pääsääntö? Toteutuuko se alleviivaamissasi sanoissa?
(tentissä oli ote Viivi ja Wagner-sarjakuvasta)
3. Määrittele seuraavista sanoista vartalot mahdollisimman tarkasti sekä erottele eri päätteet ja nimeä koko muoto.
(sanoina oli mm. hypänneenä, kädelle, taloissa jne.)
4. Ryhmittele seuraavat sanat ryhmiin niiden taivutusmuotojen perusteella. Kerro myös lyhyesti käyttämistäsi ryhmittelyperusteista. (tehtävässä oli noin kolmekymmentä erilaista nominia)
14.5.2004 (Ojutkangas)
1. Vastaa joko kysymykseen a tai b.
a) Millaisia vartaloita suomen kielen verbeillä ja nomineilla voi olla, ja mistä taivutusmuodoista eri vartalot saa selville? Anna esimerkkejä kustakin tyypistä.
b) Määrittele, mitä tarkoittaa paradigma, ja esittele suomen paradigmatyypit. Anna myös esimerkkejä kustakin tyypistä.
2. Vastaa joko kysymykseen a tai b.
a) Esitä piirroksen (vokaalikolmion) ja siihen liitettyjen nimitysten avulla, millainen on suomen kielen vokaalijärjestelmä.
b) Nimeä seuraavat konsonantit foneettisten ominaisuuksiensa (artikulaatiopaikka ja -tapa sekä sointi) mukaan niin tarkasti kuin mahdollista: k, h, l, s, m, v.
3. a) Etsi seuraavan sarjakuvan teksteistä kaikki sanamuodot, joissa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkastele myös johdoksia ja yhdyssanoja. Analysoi muodot kertomalla, mikä konsonantti on kyseessä ja edustaako se vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta. Anna esimerkki puuttuvasta asteesta.
b) Kerro lyhyesti (yhdellä virkkeellä), mikä on astevaihtelun pääsääntö. Ovatko nämä tapaukset pääsäännön mukaisia vai eivät. Jos eivät, mistä poikkeuksesta on kyse?
Esimerkki: puhtaita, t:n astevaihtelu (t : d), vahva aste, heikko aste esim. muodossa puhdas, tapaus pääsäännön mukainen.
Wagner: Viivi, Viivi! Missä on puhtaita sukkia?
Viivi: Komerossa.
Wagner: Missä kaukosäädin on? Missä eilinen lehti on? Mihin olet pannut pullonavaajan?
Viivi: Pöydällä. Vessassa. Keittiöön.
Wagner: Viivi, Viivi!! Missä olet? Miksi et vastaa?
Viivi: Arvaa kaksi kertaa.
4. a) Tee morfeemianalyysi lihavoiduista sananmuodoista: erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nimeä ne ja koko muoto.
b) Mitä äännevaihteluita taivutusmuodoissa esiintyy? Analysoi ne vaihtelut, jotka näkvät annettujen muotojen välillä.
kantaa : kannetaan
kausi : kauttani
rakas : rakkaissa
kiivetä : kiivennyt
jänis : jänikselle
avara : avarinakin
SUKU0010: Johdanto suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kansoihin
Syksy 2017 (Sirkka Saarinen)
- Piirrä suomalais-ugrilaisten kielten sukupuu.
SUOM1181: Lauseoppi
Exam-tentti 1, kevät 2019 (Päivi Laine)
- Pohdi: monikäyttöiset lausetyypit ja erikoislausetyypit, vertaa teemapaikan ja loppuosan rakenteita ja ISK:n ja Käyttökieliopin määritelmiä. (250 sanaa)
- Esittele erilaiset predikatiivina toimivat rakenteet.
- Nimeä syntaktiset lausetyypit (esimerkkilauseista).
- Merkitse adverbiaalimääritteet ja -täydennykset (esimerkkilauseista).
Exam-tentti 2, kevät 2019 (Päivi Laine)
- Pohdi ISK:n tapaa luokitella lausetyypit monikäyttöisiin ja erikoislausetyyppeihin. Miten eroavat teemapaikan ja loppuosan rakenne? Vertaa Käyttökieliopin määritelmään. Muista esimerkit! (250 sanaa)
- Kuvaile, millaiset adverbiaalit voivat toimia adverbiaalitäydennyksinä. Muista esimerkit!
- Poimi esimerkkilauseista subjektit ja objektit.
- Muodosta esimerkit seuraavista:
a) permissiivirakenne objektina
b) sivulause objektina
c) statusrakenne objektina
d) referatiivirakenne subjektina
e) referatiivirakenne objektina
20.4.2011 (Laine)
1. Esittele Ison suomen kieliopin jakoa eksistentiaalilauseeseen ja sen alatyyppeihin. Anna esimerkkejä ja analysoi, miten lausetyypit eroavat toisistaan.
2. Määrittele seuraavat termit: lauseke, edussana, pääsana, täydennys, määrite. Anna esimerkkejä.
3. Alleviivaa allaolevasta tekstistä verbiketjut.
4. Etsi allaolevasta tekstistä esimerkki kustakin lauseketyypistä.
5. Alleviivaa allaolevista lauseista subjektit ja ympyröi objektit. Erota lausekkeet mahdollisimman selvästi.
SUOM1405: Näkökulmia viroon suomen lähisukukielenä
18.4.2013 (Eve Mikone)
Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
1. Miten suomi ja viro sijoittuvat kielten typologiseen järjestelmään? Kuvaa virosta kahta suomesta erottavaa typologista piirrettä.
2. Kuvaa eteläviron roolia viron kehityksessä viron murteiden näkökulmasta.
3. Kuvaa yhtä prosessia, miten suomeen ja viroon on kehittynyt pulmasanoja. Anna esimerkkejä.
4. Itämerensuomalaisten kielten ryhmitysperiaatteita – miten huomioivat suomen ja viron?
20.2.2012 (Mikone)
1. Miten viron kieli syntyi ja mitä samankaltaisuuksia viron kielellä ja suomen kielellä on?
2. Miten viron ja suomen astevaihtelut eroavat toisistaan? Miksi eri kestoasteet syntyivät ja millaisesta ilmiöstä siinä on kyse?
3. Miten suomen lainasanat virossa eroavat muista lainasanoista ja vierassanoista?
13.4.2011 (Mikone)
1. Millainen on viron kielellinen tausta (suhde muihin itämerensuomalaisiin kieliin, murretausta jne.)? Vertaa viron tilannetta suomen kieleen.
2. Minkä osa-alueen (morfologia, fonologia, sanasto) osalta viro eroaa suomen kielestä eniten? Perustele vastauksesi ja tuo esimerkkejä.
3. Mitä opit tällä kurssilla kielestä järjestelmänä?
20.4.2010 (Mikone)
Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
1. Miten viron kieli morfologialtaan eroaa suomen kielestä? Tuo esimerkkejä.
2. Miten viron ja suomen yleiskielen ja murteiden kehitys eroavat toisistaan? Tuo esimerkkejä.
3. Mitä opit tällä kurssilla suomen kielestä?
19.4.2010 (Mikone)
1. Miltä osin viron ja suomen äännejärjestelmät eroavat toisistaan, miltä osin ne ovat samankaltaisia? Tuo esimerkkejä.
2. Miten viron ja suomen kieleen on kehittynyt nk. pulmasanoja? Tuo esimerkkejä.
3. Mitä opit tällä kurssilla suomen kielestä?
16.4.2008 (Mikone)
1. Kerro suomen ja viron sijajärjestelmien eroista ja yhtäläisyyksistä.
2. Selitä, kuinka kieleen syntyy riskisanoja. Anna esimerkkejä.
3. Mitä opit tällä kurssilla kielisukulaisuudesta? Entä mitä opit suomen kielestä?
14.4.2008 (Mikone)
1. Millainen on viron kielen asema itämerensuomalaisten kielten joukossa (sukulaisuussuhteet, itsenäinen kehittyminen [murteet, kirjakieli] verrattuna suomeen jne.)?
2. Luonnehdi viron astevaihtelujärjestelmää (yhtäläisyydet ja erot suomen kieleen verrattuna, kehittyminen, nykyinen asema/ tehtävä viron kielessä).
3. Mitä opit tällä kurssilla kielestä järjestelmänä? Mitä opit suomen kielestä
16.4.2007 (Mikone)
1. Millä tavoin viron ja suomen fonologiset järjestelmät poikkeavat toisistaan?
2. Missä ja miten näkyy suomen ja viron kielen kehitys kohti eri kielitypologioita? Mitä on kehityksen taustalla?
3. Millä tavoin suomeen ja viroon on kehittynyt riskisanoja? Anna myös esimerkkejä.
4.4.2006 (Mikone)
1. Vertaa suomen ja viron fonologisia järjestelmiä. Käsittele vähintään kolme piirrettä, mitkä suomessa ja virossa poikkeavat toisistaan.
2. Suomen ja viron sijajärjestelmät (samankaltaisuudet ja erilaisuudet yleisesti). Käsittele yksityiskohtaisemmin sisä- ja ulkopaikallissijojen kehittymistä ja niiden semanttista poikkeavuutta (=eroavaisuutta) virossa ja suomessa.
2. Mainitse viron kolme nuorinta lainasanakerrostumaa. Kuvaa tarkemmin viron kielen suomen lainasanoja (milloin ja miten ne on viroon saatu, millä tavoin poikkeavat muista lainasana