FT Juha Ruohonen (Turun yliopisto): Kirkko keskellä kylää – jo 1100-luvulla. Kaarinan Ravattulan kirkko ja sitä käyttänyt yhteisö
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry järjestää yhteistyössä Vareen kanssa esitelmäillan tiistaina 29.4. klo 17:00 alkaen. Arkeologian yliopisto-opettaja FT Juha Ruohonen (Turun yliopisto) esittelee Kaarinan Ravattulan kirkkoon liittyvää väitöstutkimustaan. Tule seuraamaan esitelmää joko Turun yliopistolle Arcanum-rakennukseen (Huone A267) tai virittäydy Zoomin äärelle!
Kaarinan Ravattulan kylän Ristimäeltä on löytynyt Suomen vanhimman tähän mennessä todetun kirkollisen rakennuksen jäännös. Tämä Aurajoen läheisyydessä sijaitseva Ravattulan kirkko lähiympäristöineen muodostaa tutkimuksellisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, sillä siihen kuuluu kirkon jäännösten lisäksi kirkkomaata rajaava aita sekä useita satoja ruumishautoja. Paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia vuosina 2010–2016.
Kohteen käyttö hautausmaana alkaa jo ennen kirkon rakentamista paikalle. Tutkimusten perusteella Ravattulan Ristimäen käyttö alkaa suku- tai kyläkohtaisena kristillisenä ruumiskalmistona 1000-luvulla tai viimeistään 1100-luvun alussa. Laajemman seutuyhteisön käytössä kohde on aikavälillä 1150–1250. Raha-ajoitusten ja luonnontieteellisten analyysien perusteella kirkkorakennus on rakennettu mäelle 1150- tai 1160-luvulla, viimeistään kuitenkin 1170-luvulla. Puinen kirkko on toiminut noin viidestä kylästä koostuneen paikallisseurakunnan keskuksena. Haudoissa on nähtävissä sekä rautakautista perinnettä että keskiajalle tyypillisiä piirteitä.
Ravattula ei muodostanut mitään yksittäistä ja erillistä kirkollista saareketta Aurajoen varrelle, vaan vertailuaineiston perusteella Turun seudun jokilaaksoihin on hahmotettavissa samankaltaisista kokonaisuuksista muodostunut seurakuntien tiivis verkosto keskuksenaan pienet seutukirkot. Tutkimus osoittaa Suomen varhaisimman seurakuntajärjestelmän syntyneen paikallisyhteisöjen tarpeesta kirkollisen hallinnon ohjauksessa ja koostuneen myöhempiä kirkkopitäjiä selvästi pienemmistä alueellisista kokonaisuuksista. Järjestelmän nopea muodostuminen pian 1100-luvun puolivälin jälkeen korostaa katolisen kirkon voimakkaita toimia kyseisenä ajankohtana. Toimien välittömänä seurauksena jo aiemmin kristillistyneen Lounais-Suomeen alueella otettiin käyttöön kirkollinen hallintojärjestelmä, johon esimerkiksi pienten alueseurakuntien perustaminen liittyi. Kohteen käytöstä luovutaan kokonaan 1200-luvun puoliväliin tultaessa, 1230- tai 1240-luvulla. Viimeistään tuolloin myös laajemmat pitäjänseurakunnat saavat alkunsa.
Opiskelijat saavat tapahtumasta luentopassimerkinnän.
Tiistai 29.4. klo 17:00, Arcanum A267, Turun yliopisto ja Zoom
Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/66580252267
Meeting ID: 665 8025 2267
Passcode: 46687
Kuva: Ravattulan kirkon kivijalka esiin kaivettuna vuonna 2014. Kuva J. Ruohonen
