Hiiri, uhka vai mahdollisuus?

Alkuvuodesta lähtien Taiteentutkimuksen akateemista yhteisöä on koetellut ennenkin näkyvyyttä saanut uhka. Ainejärjestötalomme Mimesis on tunnettu dekadentista romantiikastaan, mutta enää sen varjopuolia ei voi lakaista maton alle (kuten yleensä teemme näkyvälle lialle).

Mimesiksen keittiön nurkkia ovat aina koristaneet hiirenloukot, mutta joulun jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi liikkua huhuja kaaoksesta jota ei voi enää sivuuttaa. Sisarusjärjestömme Prometheus ry:n Minna raportoi hiiren tuhonneen erään nojatuolin, jota kieltämättä oli jo aikaisemmin kuluttanut moni korkeasti koulutettu takapuoli.
Ajatus hiiristä on aina ollut läsnä, mutta näiden fyysisten todisteiden myötä syntyi hätä, joka on kasvanut suurenmoisiin mittoihin. Aluksi lietsoimme hiiren legendaa vain puheillamme, mutta vuoden ensimmäisessä Muusan ja Promen vohvelipäivystyksessä pelkomme varmistuivat kun saimme kaksi näköhavaintoa vihollisestamme.

Hiiri kasvoi mielissämme geenimuunnelluksi super-rotaksi, joka kantoi tauteja ja levitti pelkoa ja inhoa ympärilleen. Inhimillistimme rottaa surutta ja pian pienimmätkin epäkohdat Mimesiksen kunnossapidossa lankesivat rotan syyksi. Pelkäsimme kokoustaa Mimesiksessä, koska rottahan saattoi odottaa meitä siellä, kahvikuppi käpälässä ja sikari huulessa. Suunnittelimme yhdessä mitä erikoisempia hiirenkarkoitukseen tarkoitettuja metodeja, humanisteina mietimme myös voisiko hiiren kesyttää ja pyytää sitä sitten kiltisti lähtemään.

Ainejärjestöjen ulkopuolinen riesa sai meidät onneksi myös puolustuskannalle. Mimesis on ahkerassa käytössä emmekä aina kohtele sitä silkkihansikkain. Kun alkoi näyttää siltä, että hiiri on valtaamassa ainejärjestötalomme, aloimme kiinnittää huomiota myös muihin sitä vaivaaviin uhkiin. Huonekalujen huono kunto ja varaston sotkuisuus ovat nousseet taas puheeksi. Rahastonhoitajamme Tuike, joka toimii myös Humanitasin talovastaavana, on nostanut esille varaston tyhjennyksen ja saimme kaikkein reikäisimmän sohvan vaihdettua uuteen.

Emme olleetkaan valmiita hylkäämään rakasta biletaloamme (vaikka tuholaisten valtaaman rakennuksen hylkääminen olikin yksi Promen tyttöjen ehdottamista suunnitelmista). Sanat muuttuivat teoiksi kun samaiset Prometheus ry:n hallituslaiset ostivat hyvinsyöneelle kotihiirellemme mitoitetun rotanloukun ja Muusa ry nimitti vanhan puheenjohtajansa Heidin epäviralliseksi hiirivastaavaksi.

Olen kiitollinen hiirestä koska se on tuonut järjestöjemme väliin sidoksen, joka ehkä syntyi vastenmielisyyden ja pelon tunteista, mutta täyttää sydämeni lämmöllä ja akateemisella ylpeydellä. Sirkkalassa saamme henkisen pääoman lisäksi nauttia myös materiaalisista etuoikeuksista, joista järjestötalomme on kaikkein tärkein. Toivon että hiiren luoma yhteistyön puuska kantaa hedelmää ja saamme kevään aikana Mimesiksen vallattua takaisin.

keväisin terveisin vpj Itis lehtiö