Fuksintietämisen ontologiasta ja täydennetty akateeminen sanasto

Arttu Ojala
1. painos
Turussa 2025

Johdanto

Filosofia on nimensä mukaisesti viisauden rakastamista– Oikeasti filosofia tulee albanian kielen raitiovaunua tarkoittavasta sanasta tramvaj, sillä filosofiset pohdinnat ovat lähes poikkeuksetta myös pohdintoja raitiovaunuista. Kuvittele seuraava tilanne: Raitiovaunu on suistumassa raiteilla kohti viittä ratatyöntekijää. Tarkkailijana seisot vaihteen vieressä ja voit päättää, käännätkö vaunun toiselle raiteelle, jossa on lajinsa viimeinen villakarvamammutti. Tämän niin sanotun vaunuongelman esitti ensimmäisenä kuuluisa albanialainen folk-rock yhtye Hevisaurus kappaleessaan Viimeinen mammutti.1Edelleen kuitenkin useat filosofit yhtyvät alun luonnehdintaan filosofiasta viisauden rakastamisena. Luonnehdinta ei voisi kuitenkaan olla kauempana totuudesta, sillä akateemisella filosofialla ei ole mitään tekemistä viisauden kanssa.

Perinteisten tulkintojen rinnalle on yhä enenevissä määrin noussut kilpailevia kantoja filosofian luonteesta. Vakuuttavin näistä kannoista on mielestäni tsoukkistifilosofi Madison Ashworthin (s. 1968) näkemys, jonka mukaan:

Filosofia on yhteiskuntajärjestykselle sitä, mitä psykokinesia on nosturiteollisuudelle.
[…]
Filosofia on, mitä on.
Filosofia on.2

Rehellisesti en tiedä mitään niin siistiä kuin että pystyy liikuttamaan esineitä ajatusenergialla. Ja ovat ne nosturitkin aika siistejä. Filosofia on aivan hiton siistiä. Filosofia on tosin siistiä vain siihen saakka ennen kuin valmistuu, minkä jälkeen tipahtaa turpa edellä karuun todellisuuteen, jossa huomaakin ettei pohdiskelun taidoilla saakaan töitä3, kumppania tai arvostusta. Siksi haluankin esittää Ashworthin luonnehdinnan rinnalle oman luonnehdintani: filosofia on oikeassa olemisen taitoa, joka on hyödyllistä ainoastaan täyttäessä Kelan toimeentulotukihakemusta. Ainakin osaa sitten kirjoittaa siihen hakemukseen jotain nasevaa. Tässä opaskirjassa koetan opastaa aloittelevaa opiskelijaa käytännön asioissa ja kertoa hieman yliopistoelämän huveista. Opastusta seuraa täydennetty akateeminen sanasto, jonne olen koonnut keskeisiä yliopistotermejä ja yliopiston slangisanoja.

Fuksin tietämisen ontologiasta

Fuksin tietämisen ontologia viittaa niihin tietoihin ja taitoihin, jotka ovat ytimellinen osa fuksiksi kasvamista. Tarkemmin se viittaa yliopistoelämän praxikseen eli niihin teoriasta ammennettuihin käytäntöihin, jotka tekevät fuksista tasapainoisen opiskelijan. Fuksin tietämisen ontologia käsittää viisi kohtaa, jotka on esitetty alla.

§1 Kohta käsittelee opintojen käytännön asioita. Alla oleva listaus ei ole tyhjentävä, mutta näen että se sisältää kaikista tärkeimmät käytännön seikat. Kohdassa käsitellään muun muassa opiskelupaikan vastaanottamista, läsnäolevaksi ilmoittautumista ja opiskelun tukien hakemista. Seuraavat asiat on hyvä hoitaa ennen fuksiviikkojen alkamista:

a. Vastaanota opiskelupaikka ja ilmoittaudu läsnäolevaksi. Lisätietoja lukuvuosi-ilmoittautumisesta ja opiskeluoikeudesta saat tältä sivulta.

b. Maksa ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maksu ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) jäsenmaksu. Kohdan lisätiedot löydät täältä.

c. Ota käyttöön UTU-tunnuksesi ja -sähköpostisi. Yliopiston viestintä kulkee UTU-sähköpostin kautta. Kannattaa linkittää sähköposti puhelimeesi, sillä se helpottaa elämää huomattavasti. Kohdan lisätiedot löydät täältä.

d. Hae Kansaneläkelaitokselta (Kela) opintotukea, opintotuen asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Lisätietoja korkeakouluopiskelijan tukiasioista löydät täältä.

e. Hanki opiskelijakortti. Opiskelijakortin saat helposti sähköisesti Frankista tai Tuudosta. Opiskelijakortilla saat esimerkiksi opiskelijahintaisen ruoan yliopiston ruokaloista ja junalipun Valtionrautateillä matkustaessasi. Frankista. Tuudosta.

f. Mikäli sinulla on aiempia korkeakouluopintoja, ole yhteydessä opintotoimistoon niiden hyväksilukemisesta. Kohdan lisätiedot löydät täältä.

Tämä kohta on kaikista kohdista painavin, eikä se siksi sisällä kuin vain substanssiasiat siististi listattuna. Toimeentulo ja opiskeluoikeusasiat eivät ole leikin aiheita. Adam Smith (1723–1790) varoitti kuuluisassa vuorisaarnassaan tästä toimeentulolla ja opiskeluoikeudella leikittelystä, ja hän rinnasti sen leikeistä pahimpaan eli nakuhippaan –, jota Smith nyt muuten paraikaa harrastaa paholaisen kanssa jossain helvetin perukoilla.

§2. Näkyvä osa opiskelijaelämää on ainejärjestöt. Niiden tarkoitus on huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta ja järjestää virikkeellistä toimintaa opiskelijajäsenilleen. Turun filosofian opiskelijoiden ainejärjestö on Dialectica. Edellä mainittiin helvetin perukat, mistä tulikin mieleen, että Dialectica on yksi kolmesta helvetin perukoille alun perin perustetuista toimijoista Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen Marsuharrastajat ry:n lisäksi. Dialectican jäseneksi voi liittyä maksamalla 15 euron suuruisen jäsenmaksun järjestön tilille. Maksussa pitää mainita myös nimi, kotipaikka ja sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Tarkemmat ohjeet Dialecticaan liittymisestä löydät täältä. Jäseneksi liittymisen lisäksi kannattaa ruveta seuraamaan Dialecticaa Instagramissa ja TikTokissa.

Liittymällä Dialecticaan liittyy samalla Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry:hyn. Index on yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimivien ainejärjestöjen kattojärjestö. Index järjestää alakampuksen suurimmat kemut, joista se tiedottaa tyypillisesti Instagramissaan.

§3 Fuksin ensimmäinen kontakti yliopistolla on tuutorinsa. Tuutorit ovat akateemisesti vanhempia opiskelijoita, joiden tehtävä on opastaa aloittelevaa opiskelijaa ensimmäisenä opiskelijasyksynään. Tuutorin ja fuksin välinen suhde on pastoraalinen: tuutori on fuksin hengellinen ohjaaja. Tuutori pyrkii aloittelevan opiskelijan hengen ylevöittämiseen. Ohessa muutama asia, joissa tuutori osaa opastaa fuksia:

a. Tuutoreiden käymä koulutus on ankara ja monipuolinen. Sen seurauksena tuutoreiden tietämys on laaja-alainen: he oppivat ohjaamaan tutustumisleikkejä ja osaavat opastaa muun muassa kurssi-ilmoittautumisissa ja yliopiston alueella liikkumisessa. Kampuskierroksen aikana kannattaakin kuunnella erityisen tarkasti, sillä tarkkaavaisimmat fuksit saavat tietoonsa parhaat paikat kakkoshädän iskiessä.4

b. Opiskelijatapahtumien mukaansa tempaavan luonteen takia fuksi saattaa humaltua5 pahoin, ja kun humalatila ottaa fuksissa vallan, rientää tuutori apuun. Tuutorista voi hakea tukea ja turvaa – erityisesti silloin, kun maailma pyörii päässä ja tasapaino heittää. He eivät koskaan jätä fuksia oman onnensa nojaan. Kaikkien muidenkin on hyvä muistaa, ettei humalaista kaveria ei jätetä.

Parhaassa tapauksessa pastoraalisuhteesta kehittyy ystävyyssuhde. Tuutoreihin tutustuminen siis kannattaa. He ovat aidosti auttavaisia ihmisiä. Tuutorien esittelyt löytää Dialectican Instagramista (ks. §2).

§4 Yliopisto alkaa niin kutsutuilla fuksiviikoilla. Fuksiviikot ovat pääasiassa akateemisesti vanhempien opiskelijoiden tekosyy ryypätä rankasti. Samalla ne tarjoavat kuitenkin uusille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja yliopistoelämään. Fuksiviikkojen ohjelma on tiivis, ja niistä kannattaa ottaa kaikki ilo irti, sillä vastaavaa kokemusta ei tule uudelleen opintojen aikana. Paitsi uuden lukuvuoden alkaessa, jolloin pääsee jälleen kokemaan fuksiviikkojen huuman. Fuksiviikoilla on itse asiassa niin huumaava vaikutus, että Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut ne kolmiportaisella asteikollaan korkeimpaan luokkaan eli erittäin suurta haittaa ja riippuvuutta aiheuttavaksi. Samassa luokassa fuksiviikkojen kanssa ovat muun muassa metrilakut ja kokeellinen spoken word -runous. Tässä oma kirjoittama kokeellinen runo:

”Tyhjyys.

Tarjolla oli kalapataa.
Puhelaitteesta
Kuului: ’Anteeks, mut tää on Mäkkärin autokaista.’ ”

Fuksiviikoilla kannattaa olla mahdollisimman aktiivinen ja oma-aloitteinen. Auttaa myös, jos heti alussa omaksuu jonkin roolin porukassa. Kehittää jonkun bit ’in. Eli: Voi olla se, joka tuo aina illanistujaisiin jonkun pelin, kuten Yatzyn tai pelikortit. Tai ryhtyy porukan ensihoitajaksi. Kantaa mukana lääkettä ja laastareita, sillä koskaan ei tiedä, milloin opiskelijabileissä kärsii pienen haaverin tai milloin iskee yllättävä särky. Jotain bit ’iä tärkeämpää on kuitenkin tuoda rutkasti reipasta retkimieltä. Sillä pääsee jo toosi pitkälle.  

§5 Filosofit pitävät peleistä. Kielipeleistä. Kielipelien ohella filosofian opiskelijat pelaavat mielellään illanvietoissaan Bussikuski -nimistä juomapeli, jossa häviäjä ”ajaa bussilla”. Ohessa ohjeet sen pelaamiseen:

Tarvikkeet:
– pelikortit
– juotavaa.

Pelin eteneminen:

a. Pelin aluksi valitaan jakaja ja sekoitetaan korttipakka. Jakaja asettaa pelitasolle kymmenen (10) korttia pyramidin muotoon kuvapuoli alaspäin.

b. Jakaja jakaa kaikille pelaajille vähintään neljä (4) korttia. Mitä enemmän kortteja jakaja jakaa, sitä enemmän pelaajat joutuvat juomaan.

c.⁠ ⁠Jakaja kääntää pyramidin kortteja yksi kerrallaan alhaalta ylöspäin. Pelaajat, joilla on samoja kortteja kuin pelitasolla, asettavat ne siihen päällekkäin.

d. ⁠Jokaisesta tasolle laitetusta kortista saa määrätä kanssapelaajille pyramidin osoittaman määrän huikkia. Alimmalta riviltä määrätään kaksi (2) huikkaa, toiselta neljä (4) huikkaa, kolmannelta kuusi (6) huikkaa ja ylimmältä kahdeksan (8) huikkaa. Huikkia saa jakaa pelaajien kesken, tai ne voi osoittaa vain yhdelle pelaajista.

e. ⁠Pelaaja, jolla on ylimmän rivin jälkeen korkein korttien yhteenlaskettu pistemäärä, joutuu ”ajamaan bussilla”. Pakka sekoitetaan uudelleen ja kymmenen (10) korttia asetetaan jälleen pyramidin muotoon. Bussikuskiksi joutunut kääntää kortin pyramidin alimmasta rivistä ja arvaa joko kortin värin tai sen, onko kyseessä kuvakortti vai ei. Bussikuskin arvatessa oikein hän siirtyy yhden rivin ylemmäs. Bussikuskin arvatessa taas väärin hän joutuu ottamaan rivin osoittaman määrän huikkia ja aloittamaan alusta. Peli päättyy, kun bussikuski arvaa ylimmän rivin kortin oikein.

Fuksin tietämisen ontologian kohdat 1–5 toimivat johdatuksena yliopisto-opintoihin ja -elämään. Kaikkea tietoa ei voi saadakaan oppaita lukemalla, vaan on usein parempi, kun viskaisee opaskirjan svidduun ja ryhtyy passiivisen oppijan sijasta aktiiviseksi toimijaksi.

Akateeminen sanasto

A

  • Aatos ry – Tampereen filosofian opiskelijoiden yhdistys.
  • Ainejärjestö (lyh. Aj) – Aineen pääaineopiskelijoiden järjestö, joka ajaa opiskelijoiden etua ja järjestää tapahtumia.
  • Aineopinnot – Opintokokonaisuus, joka suoritetaan perusopintojen suorittamisen jälkeen. Aineopinnoissa laajennetaan tietämystä perusopinnoissa käsitellyistä aihealueista.
  • Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto (AATU) – Loppukevään tapahtuma, jossa opiskelijat kiertävät Aurajoen rannassa olevia jokilaivoja. AATU on yksi suosituimmista approtapahtumista.
  • Akateeminen Hese – Hämeentien ja Kiinamyllynkadun kulmassa sijaitseva Hesburger, joka toimii pienestä kopista.
  • Akateeminen vapaus – Yliopisto-opiskelijalle suotu vapaus suorittaa opintonsa parhaaksi katsomallaan tavalla opintosuunnitelma ja aikarajat huomioiden. Käytännössä akateeminen vapaus tarkoittaa sitä, ettei opiskelijan perään katsella samalla tavoin kuin esimerkiksi lukiossa tai peruskoulussa.
  • Akateeminen vartti – Yliopistojen käytäntö, jossa luennot eivät alakaan tasalta vaan varttia yli.
  • Akateeminen vastuu – Yliopisto-opiskelijan vastuu edistää opintojaan.
  • Alumni – Valmistunut opiskelija. Alumnipäivillä pääsee kuulemaan alumnien sijoittumisesta työelämään tai filosofian oppiaineen tapauksessa ei-sijoittumisesta työelämään.
  • Appro – Opiskelijatapahtuma, jossa kierretään baareja ja kerätään merkintöjä passiin suorituksesta. Paremmalla suorituksella saa paremman haalarimerkin. Suosittuja approja Turussa ovat esimerkiksi Aurasoudut, Pikkulaskiainen ja AATU.
  • Assarin ullakko (Assari) – Opiskelijaravintola, joka sijaitsee Turun uimahallin yläkerrassa, Akateemisen Hesen nurkilla.

C

  • Campussport – Turun korkeakouluopiskelijoiden yhteinen liikuntapalvelu, joka tarjoaa halvalla hinnalla muun muassa ryhmäliikuntatunteja ja kuntosaleja.

D

  • D-huone – Dialectican ainejärjestöhuone, jossa voi viettää aikaa luentojen välissä, tutustua muihin filosofian opiskelijoihin ja juoda kahvia, joka haisee ja maistuu ydinjätteeltä.
  • Dekaani – Tiedekunnan johtaja. Vastaa tiedekunnan asioista.
  • Demonstraatio (Demo) – Luento, jossa tarkastetaan laskuharjoituksia. Filosofiassa demoja järjestetään logiikan kursseilla. Demoissa luennoitsija kutsuu opiskelijoita luokan eteen esittämään ratkaisujaan annettuihin harjoitustehtäviin. Opiskelijan esittäessä ratkaisuaan luennoitsija tarjoaa kannustavia sanoja eli haukkuu opiskelijan maanrakoon ja kertoo hänelle, kuinka yhteiskuntakelvoton riekale hän todella on.
  • Diabolica – Dialectican varjojärjestö, jonka tarkoituksena on aiheuttaa epävakautta sekä Dialectican johdossa että jäsenistössä. Huhutaan, että järjestön ydinaktiivit koostuvat pääosin satanisteista.
  • Dialectica ry – Turun filosofian opiskelijoiden yhdistys.
  • Dilemma ry – Helsingin filosofian opiskelijoiden yhdistys.
  • Dynamo (Dynkky) – Linnankadulla kaupunginkirjastoa vastapäätä sijaitseva tunnelmallinen yökerho.

E

  • Edari – Henkilö, joka vaikuttaa TYYn edustajistossa.
  • Educarium – Rakennus, jossa sijaitsee kasvatustieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteinen kirjasto ja opiskelijaravintola Macciavelli.
  • Edustajisto – Turun yliopiston ylioppilaskunnan 41-henkinen opiskelijoista koostuva edustajisto, joka päättää yliopiston asioista. Edustajisto valitaan opiskelijavaalein kahden vuoden välein.
  • Ekskursio (Eksku) – Tyypillisesti ainejärjestön järjestämä matka tai retki, joka voi suuntautua joko sisämaahan tai ulkomaille.
  • Exam – Sähköinen tenttipalvelu, jossa voi tenttiä muun muassa kirjatenttejä ja luentokuulusteluja. Exam-tentit järjestetään sähköisen tenttimisen tilassa eli tenttiakvaarioissa yliopiston koneilla. Tenttiakvaarioita on ympäri yliopistoa.

F

  • Filosofian opiskelijoiden kansallinen seminaari (FOKS) – Vuosittain järjestettävä seminaari, johon jokainen Suomessa filosofiaa pääaineenaan opiskeleva on tervetullut. Vetovastuu vaihtuu vuosittain Suomen filosofian ainejärjestöjen kesken.
  • Fobia ry – Turun psykologian opiskelijoiden ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa violettimustista haalareista.
  • Fuksi – Ensimmäisen vuoden opiskelija. Myös fetus, piltti tai pupu.Fuksiviikot – Noin kaksi viikkoa kestävä ajanjakso, joka edeltää varsinaisten yliopisto-opiskelujen alkua ja jonka tarkoitus perehdyttää fuksit yliopisto-opintoihin ja -elämään. Myös akateemisesti vanhempien opiskelijoiden tekosyy ryypätä rankasti.

H

  • Haalarimerkki – Opiskelijatapahtumiin osallistumisesta saatavia merkkejä. Niitä on kaiken värisiä ja kokoisia. Haalarimerkit suositellaan ommeltavan haalareihin itse, sillä parhaimmillaan niiden ompelu voi herättää myönteisiä tunteita ompelijassa.
  • Haalarit – Opiskelijatapahtumiin tyypillisesti puettava asuste. Dialectican haalarit ovat mustat.
  • Hal Wickman – Laulaja–lauluntekijä, jonka päätoiminen työ on yliopistonlehtori filosofian laitoksella. Arvaa kuka…
  • Hallitus – Päättävä elin järjestössä. Koostuu toosi innokkaista opiskelijajäsenistä.
  • Hallopedi – Yliopiston hallinnon opiskelijaedustaja. Hallopedeja istuu tiedekuntien ja laitosten johtokunnissa ja heidän tehtävänään on valvoa opiskelijoiden etua.
  • Harjoitusseminaari (Harkkasemma) – Ennen kandidaatintutkielmaa laadittava työ, jossa on tarkoitus harjoitella tieteellisen tekstin tuottamista ja akateemisia tekstitaitoja, kuten oikeaoppista lähteisiin viittaamista.
  • Heidi’s Bier Bar (Heidi’s) – Konkurssiin ajautunut yökerho, jossa oli lähes aina erityisen paska meno.
  • HOPS – Henkilökohtainen opetussuunnitelma. Työkalu opintojen suunnittelemiseen. Jokaisen yliopisto-opiskelijan tulee laatia HOPS.
  • Humanisti – Humanististen tieteiden opiskelija.

I

  • Index ry – Yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimivien ainejärjestöjen kattojärjestö, joka järjestää yhteisiä tapahtumia kaikille yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöille.
  • Intra – Yliopiston intranet, josta löytää ajankohtaista tietoa yliopiston opetuksesta ja yliopistolla järjestetyistä tapahtumista. Kuitenkin käytännössä Intrasta on lähes mahdotonta löytää mitään ajankohtaista tai itselle hyödyllistä tietoa.
  • Itsemurhayksiö – Turun Ylioppilassäätiön tarjoamat 18 m2:n asunnot, joita löytyy muun muassa ylioppilaskylästä. Myös muu tyypillisesti pieni opiskelijalle tarjottu asunto.

J

  • Jodel – Mobiilisovellus, jossa voi nimettömästi seurata Turun opiskelijamenoja ja UTU-ihastuksia.
  • Johtoryhmä – Huhujen mukaan joukko akateemisesti vanhempia filosofian opiskelijoita, jotka pyörittävät Instagramissa viihdyttävää meemitiliä ja jotka ovat muutenkin aina vitsikkäällä tuulella. Ryhmän jäseniä voi tavata usein D-huoneella.

K

  • Kandidaatintutkinto – Oppiarvo, jonka henkilö saa suorittaessaan hyväksytysti kandidaatintutkinnon vaatimukset eli pääaineensa perus- ja aineopinnot, kaksi sivuainekokonaisuutta sekä kandidaatintutkielman.
  • Kandidaatti (Kandi) – Kandidaatintutkinnon suorittanut henkilö.
  • Kansaneläkelaitos (Kela) – Itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jolta voi hakea opiskelun ja asumisen tukea. Kelalta saatava tuki on kuitenkin kontingentti, sillä opiskelijan on edistettävä opintojaan riittävästi tai muuten hän saa nolla euroa rahulia.
  • Kastajaiset – Tapahtuma, jossa uudet opiskelijajäsenet kastetaan aine- tai tiedekuntajärjestönsä virallisiksi jäseniksi.
  • Katko ry – Turun kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erikoispedagogiikan ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa punaisista haalareista.
  • Kirjatentti – Kurssikirjallisuuteen perustuva tentti. Useimmat filosofian kurssit voi kirjatenttiä.
  • Kolmikanta – Yliopiston hallintoelimissä noudatettava hallintomalli, jossa edustettuina ovat professorit, opiskelijat sekä muu henkilökunta. Yliopistossa opiskelijat ovat siis osa hallintoa.
  • Koulutuspoliittinen vastaava (Kopo) – Opiskelijoiden edunvalvontaa hoitava yhdistyksen hallituksen jäsen.
  • Kulkulätkä – Yliopistolta saatava kulkulätkä, jolla pääsee sisään yliopiston rakennuksiin aukioloaikojen ulkopuolella ja Exam-tiloihin. Kulkulätkään voi lisätä myös maksullisen Campussport-jäsenyyden, jos semmosesta tykkää.
  • Kännijännitys (Käjä) – Jännitys, kun on tiedossa opiskelijatapahtuma, jossa juodaan viunaa.

L

  • LinkedIn – Sovellus, jossa voi matafakin verkostoitua.
  • Luento – Opetusmuoto yliopistolla, jossa luennoitsija luennoi ja opiskelijat kuuntelevat ja that’s it.
  • Lukkarikone –Sovellus, joka näyttää lukujärjestyksen kursseille, joille opiskelija on ilmoittautunut.
  • Lukupiiri – Opetusmuoto yliopistolla, jossa luetaan yhdessä kirjaa ja suoritetaan tehtäviä ja pohdintoja siihen liittyen. Luennoitsijat eivät käytännössä koskaan järjestä lukupiirejä, koska opiskelijat pitävät niistä aidosti.

M

  • Macciavelli (Maccis) – Opiskelijaravintola, joka sijaitsee Educariumilla. Yleensä ei kovin laadukasta ruokaa, mutta menee paremman puutteessa.
  • Maisteri – Yliopistosta valmistunut henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.
  • Mephisto ry – Jyväskylän filosofian opiskelijoiden yhdistys.
  • Moodle – Sovellus, jonne kurssin pitäjät lataavat kurssisivut. Kurssisivuilla taas on kurssin tehtävät ja lisämateriaalit sekä joskus myös jopa tentit.
  • Mysteerikierros – Dialectican syksyisin järjestämä tapahtuma, jossa etsitään ja ratkotaan johtolankoja sekä tehtäviä ympäri kaupunkia.

N

  • Nightclub Marilyn (Lyni) – Klassikko yökerho Eerikinkadulla. Lynin alakerrassa sijaitsee toinen yökerho, Vegas. Yhdessä yökerhot ovat Lygas.

O

  • Opintolaina – Valtion takaama laina opiskelijoille, jota voi saada opintotukikuukausilta. Valtiontakauksen myöntää Kela. Takauspäätöksen saatua lainaa voi nostaa omasta pankista.
  • Opintopiste (Noppa) – Opintojen suorittamisesta saatavia pisteitä. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä.
  • Opintotuki – Kuukauden alussa Kelalta saatava rahasumma. Koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja valtiontakauksesta.
  • Opiskelijakortti – Fyysinen tai sähköinen kortti, jolla voi todistaa opiskelija-asemansa.

P

  • Peppi – Opiskelijan työpöytä, josta löytyy keskeiset opintoihin liittyvät tiedot.
  • Periodi – Virallisesti yliopistolla on vuodessa neljä opetusperiodia. Suuri osa filosofian opinnoista on kuitenkin kahden periodin pituisia eli kestävät koko syys- tai kevätlukukauden.
  • Perusopinnot – Opintokokonaisuus, jossa perehdytään opiskeltavan aineen ydinteemoihin. Perusopinnot ovat tyypillisesti laajuudeltaan 25 opintopistettä.
  • Piccu Maccia – Hienostuneempi muoto Macciksesta. Sijaitsee Educariumin entisessä puutyöluokassa. Tarjoilee opiskelijabudjettiin sopivaa deliruokaa.
  • Posankka – Kylpylä Caribian edessä sijaitseva possuankkaveistos. Turun virallinen kaupunkieläin.
  • Pro Gradu (Gradu) – Maisterintutkintoon vaadittava työ, joka on kandidaatintutkielmaa laajempi ja sisältää omaa tutkimustyötä valitsemastaan aiheesta.
  • Professori (Proffa) – Yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä. Yliopiston kovimmat jehut. Filosofian oppiaineessa kovimmat jehut ovat Juha Räikkä ja Valtteri Arstila.
  • Proffan kellari (Proffa) – Opiskelijaystävällinen baari, joka sijaitsee Kauppakorkeakoulun pääovista katsottuna tien toisella puolella.
  • Publicum (Pubi) – Yliopiston alakampuksella sijaitseva rakennus, jossa suurin osa filosofien opiskelusta tapahtuu. Filosofian laitoksen käytävä sijaitsee Publicumin alakerrassa.
  • Pussikaljat (Pusari) – Kesällä järjestettävä tapahtuma, jossa filosofian opiskelijat pussikaljoittelevat.
  • Putex ry – Turun logopedian opiskelijoiden ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa turkooseista haalareista.

Q

  • Q-talo – Juhlasali, joka sijaitsee Kuuvuoren lähettyvillä. Q-talolla järjestetään tyypillisesti sitsejä. 

R

  • Ryhmätyötila – Educariumin kirjastossa sijaitsevia ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja. Ryhmätyötilan voi varata netistä. Toisin kuin muualla kirjastossa, ryhmätyötiloissa keskustelu on sallittua, minkä vuoksi kukaan ei oikeasti mene niihin työskentelemään vaan jauhamaan paskaa opiskelijakavereiden kanssa.

S

  • Seminaarihuone (lyh. Sh) – Opetustila yliopistolla.
  • Seminaarikurssi (Semma) – Kurssimuoto, jossa opiskelija laatii oman seminaarityön ja toimii opponenttina toisen opiskelijan seminaarityölle.
  • Sillis – Vuosijuhlien jälkeen seuraavana päivänä järjestettävä silliaamiainen. Tarjolla ei ole kuitenkaan oikeasti silliä.
  • Sitsit – Akateeminen pöytäjuhla, jossa juodaan viunaa ja lauletaan juomalauluja sitsikirjasta.
  • Sivuaine – Yliopistossa pääaineen lisäksi kandidaatintutkintoon sisällytetään kaksi sivuainetta. Yhteensä sivuaineopintoja on 50 op:n edestä.
  • Sosiaalitieteiden klubi ry (Sos-klubi) – Turun sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa kirkkaanvihreistä haalareista.
  • Speksi – Opiskelijoiden tuottama ja näyttelemä näytelmäesitys. Yhteiskuntatieteilijöille I/O-speksi.
  • SYY Turku – Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat. Yhteiskunta-alan opiskelijoiden etujärjestö.

T

  • Taloustieteen Klubi ry (T-klubi) – Turun taloustieteiden opiskelijoiden ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa pinkeistä haalareista.
  • Tentti – Kurssikuulustelu. Koe. Kurssin voi tenttiä kolmesti.
  • Theseuksen laiva – Vuosittain järjestettävä risteily, johon jokainen Suomessa filosofiaa pääaineenaan opiskeleva on tervetullut. Vetovastuu vaihtuu vuosittain Suomen filosofian ainejärjestöjen kesken.
  • Tiedekunta – Yliopiston hallinnollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen toisiaan lähellä olevien tieteenalojen laitoksia. Turun yliopistossa filosofian oppiaine kuuluu yhteiskuntatieteellisen tiedekuntaan.
  • Tohtoriopiskelija – Maisterin tutkinnon suorittanut jatko-opiskelija, joka suorittaa tohtoriopintoja ja kirjoittaa väitöskirjaa eli väikkäriä.
  • Tuopillinen filosofiaa (Tuopillinen) – Turussa filosofiatapahtuma, jossa filosofian tutkijat esittelevät tutkimustaan yleistajuisesti ja popularisoivalla otteella laajalle yleisölle. Järjestetään Panimoravintola Koulussa.
  • Turku – Aikoinaan Suomen vanha pääkaupunki. Nykyisin Suomen paras opiskelijakaupunki.
  • Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi (P-klubi) – Turun poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoiden ainejärjestö, jonka jäsenet tunnistaa tummansinisistä haalareista.
  • Tuutorit – Akateemisesti vanhempia opiskelijoita, joiden tarkoitus on opastaa aloittelevia opiskelijoita.
  • TYS – Turun Ylioppilaskyläsäätiö, joka tarjoaa edullisia opiskelija-asuntoja.
  • TYY – Turun Yliopiston Ylioppilaskunta, jonka alaisuudessa toimivat kaikki Turun yliopiston tiedekunta- ja ainejärjestöt.
  • TYYn sauna – Vuokrattava tila, joka sijaitsee Yo-talo B:ssä ja josta löytyy sauna.

U

  • Unica – Turkulainen opiskelijaruokailuun keskittyvä yritys, jolla on opiskelijaravintoloita ympäri Turkua. Opiskelijalounas maksaa näissä ravintoloissa 2,95 euroa.
  • Utu-mail – Turun yliopiston sähköposti, jonka kautta yliopiston sisäinen viestintä pääosin kulkee.
  • Uusien ja vanhojen opiskelijoiden tutusmishässäkkä (UVOT) – Tapahtuma, jossa uudet ja vanhat filosofian opiskelijat tapaavat biletyksen merkeissä.

V

  • Virkamiesruotsi – Pakollinen paha, joka on osa jokaista suomalaista korkeakoulututkintoa. Virkamiesruotsin kursseista selviää kuitenkin hyvin, om man har livlig utflyktslust.
  • Volter – Turun yliopiston kirjastopalvelu.
  • Vuosijuhlat (Vujut) – hienostunut akateeminen juhla, jossa syödään ja juodaan sivistyneesti ja pukeudutaan hienosti. Dialectican vujut järjestetään viiden vuoden välein.

Y

  • Yhdistyksen kokoukset – Kokoukset, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Dialecticassa pidetään kaksi yhdistyksen (sääntömääräistä) kokousta vuodessa: kevätkokous (keko) ja syyskokous (syko). Syyskokouksessa valitaan seuraavan toimikauden hallitus.
  • YKA – Yhteiskunta-alan työntekijöiden etujärjestö.
  • Yliopisto – Korkeimman oppimisen paikka, jossa opetuksen lisäksi tuotetaan tieteellistä tutkimusta. Yliopisto-opiskelut kestävät tyypillisesti viisi vuotta. Eri asia kuin koulu.
  • Yo-kylä – Opiskelijoiden suosima asuinalue Turussa.

Z

  • Zoom – Viestintäpalvelu, jonka avulla voi pitää vuorovaikutteisia etäluentoja ja -kokouksia.

Lopuksi

Tässä opaskirjassa on käsitelty kaikki keskeiset filosofian opiskeluun liittyvät seikat tiiviisti ja ymmärrettävästi. Opaskirjaa kirjoittaessani tajusin, miksi kirjoitan niin hyviä opaskirjoja: en itseasiassa hyödyntänyt yhtään mitään filosofiasta oppimaani. Ja hyvä niin. Suurimman osan opaskirjan sisällöstä ammensin Turun kauppakorkeakoulun Successful Corporate Brand Management and Strategies in the Modern Seafare Business Sector -kurssin oppimateriaaleista, joissa pääpaino on tehokkaan asiakaslähtöisen markkinoinnin johtamisessa nykyisen merenkulun liikesektorilla. Oppimateriaaleista opin, että Tallink Silja Line käytti vuonna 2011 mainoskampanjassaan iskulausetta ”Sujuvasti vesillä, helposti Tallinnaan”, ja tehokkaan iskulauseen takia yritys koki 13,5 prosentin kasvun asiakasvirrassaan vuoden toisella kvartaalilla. Miten tämä kaikki liittyy sitten filosofian opiskeluun? Ei mitenkään. Sen takia se onkin oleellista filosofian opiskelun kannalta. Oppimateriaalien lukemisen lisäksi haastattelin opaskirjaa varten useita liikenteenohjaajia, joista valtaosa on filosofialta valmistuneita. Heiltä opin, että pysähtymiskylttiä kannattaa näyttää hyvissä ajoin, ettei auto ehdi törmätä.

Todella toivon, että tästä opaskirjasta on ollut apua uusille opiskelijoille. Itse olisin ainakin hyötynyt suuresti tällaisesta oppaasta omana fuksivuotenani, mutta koska ketään ei silloin kiinnostanut, oli helppo ajautua epätoivoon ja tietämättömyyteen. Piittaamattomuuden kierre on helposti katkaistavissa: majoneesilla ja ilmastointiteipillä. Yksi oikean maailman asia, jonka filosofiassa oppii, liittyy viemäriputkien liitosten tekemiseen. Yhteiskuntafilosofian kurssilla opetetaan, että helpoiten viemäriputket kiinnittää valelemalla viemäriputkien liitoksiin majoneesia ja teippaamalla liitoksien päälle tiiviisti ilmastointiteipillä. Majoneesit ja viemäriputket sikseen. Tervetuloa opiskelemaan filosofiaa!

Viitteet

  1. Copleston, F. (1946). The Real History of Philosophy Without Any Pretentious Bullshit Jargon. Hackett Publishing. ↩︎
  2. Ashworth, M. (2001). Ideas of Psychokinesis and Social Structure in Philosophy Through the Passage of Time. Quebec University Press. Oikeasti sitaatti on Hikipediasta… (◞‸◟) ↩︎
  3. Filosofien heikkoa työllistymistä käsittelevät vitsit ovat yleisiä. Asian laita on kuitenkin eri kuin mitä vitsit antavat ymmärtää. Filosofit työllistyvät melko hyvin, ja valmistumisen jälkeen työelämän mahdollisuudet ovat monipuoliset. Filosofien sijoittumiseen työelämässä voi tutustua tarkemmin täältä. Filosofia lukeutuu niin sanottuihin generalistialoihin, joissa pääaineessa saatavat valmiudet ovat yleisiä työelämävalmiuksia, kuten analyyttistä ajattelua, laajojen kokonaisuuksien hallintaa, tarkkaa kielellistä ilmaisua jne. ja työelämän muita kompetensseja rakennetaan sivuaineilla, vapaaehtois- ja järjestötoiminnalla sekä omilla harrastuksilla ja mielenkiinnon kohteilla. Edellä mainituista näkyvin osa opintoja on sivuaineet, minkä vuoksi on hyvä tutustua eri oppiaineiden sivuainetarjontaan ja pohtia, mitkä asiat kiinnostavat filosofian lisäksi ja mitkä aineyhdistelmät käyvät järkeen. Esimerkiksi ei kannata opiskella sivuaineiksiin tähtitiedettä ja valtio-oppia, sillä nämä aineet eivät tue toisiaan. Valtio-opin oheen kannattaa ottaa poliittista historiaa, yleistä historiaa tai sosiaalitieteitä – siis aineita, jotka tukevat valtio-opin sisältöjä. Ja jos jostain vinksahtaneesta syystä haluaa opiskella sivuaineekseen tähtitiedettä (en tiedä, mistä syystä mutta ookoo…?), niin kannattaa ottaa sen oheen vaikkapa matematiikkaa. Turun yliopiston sivuainetarjontaan voi tutustua täältä. ↩︎
  4. Paras paikka kakkoshädän iskiessä on yksi niistä kolmoskerroksen vessoista, näin olen ainakin kuullut… ↩︎
  5. Kaikki viittaukset humaltumiseen, juopotteluun, kännäämiseen, juhlimiseen, bilettämiseen jne. ovat tehty vitsikkäässä mielessä. Dialectica pyrkii aina tapahtumissaan tarjoamaan myös alkoholittoman osallistumismuodon. Tämän lisäksi Dialectica on sitoutunut Indexin turvallisemman tilan periaatteisiin, joiden mukaan jokaisen on kunnioitettava toisen henkilökohtaisia valintoja. Niiden kommentointi on jätettävä minimiin, ellei toinen käytöksellään aiheuta pahennusta kanssaopiskelijoissaan. Indexin turvallisemman tilan periaatteisiin voi tutustua tarkemmin täältä. ↩︎

Kiitokset

Tahdon vielä lopuksi kiittää ystäviäni ja kollegoitani, jotka ovat tämän oppaan eri vaiheissa tukeneet minua ja tarjonneet palautetta tekstistäni. Aluksi haluan kiittää Dialectican vuoden –25 hallitusta heidän jatkuneesta tuestaan ja tarjoamastaan vapaudesta toteuttaa hulluimpia päähänpistojani. Erityisesti haluan kiittää hallituksen jäsenistä Nova Fiiliniä, Pyry Aaltosta, Okko Hirvosta ja Tiihon Haukanmäkeä, jotka ovat olleet syksystä –24 saakka luotettuja fuksikollegoita. Tämän lisäksi haluan kiittää tuutoreitani Nea Iso-Heikoa ja Elli Keskistä, jotka ovat tarjonneet vankkaa opastustaan tämän opaskirjan laadinnan aikana. Lopuksi tahdon osoittaa vielä suurimman kiitokseni projektin rahalliselle tukijalle, Suomen Marsuharrastajat ry:lle, joka on avokätisellä tuellaan parantanut valtavasti suomalaisen filosofian kirjallisuuden asemaa.

Siis:

Lopussa kiitos seisoo vai seisooko sittenkään…?