Purjehdus ja vapaa-aika – Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä 1918 – 1940
Turkuun ja sen lähialueille oli vuoteen 1918 mennessä perustettu viisi purjehdusseuraa, joilla jokaisella oli oma jäsenkuntansa. Ne olivat eriytyneet sosiaalisten yhteiskuntarajojen mukaan. Jäsenkunnan rajoja rikottiin harvoin ja jos näin tapahtui, oli se useimmiten merkki sosiaalisesta noususta. Turun johtavana purjehdusseurana pidettiin vuosisadan alussa Suomen kolmanneksi vanhinta purjehdusseuraa Airisto Segelsällskapia (ASS), mutta sen valta-aseman kyseenalaistivat nousevat keskiluokkaiset seurat Turun Pursiseura (TPS) ja Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb (ÅSK) 1920-luvulla. Naantalin Purjehdusseura – Nådendals Segelsälskap (NPS) ja Turun Työväen Pursiseura (TTPS) eivät haastaneet muita seuroja, mutta niillä oli oma keskeinen asemansa vapaa-ajan näyttämöinä. Tutkin artikkelissani, miten purjehdusseurojen sosiaaliset rakenteet ja päämäärät vaikuttivat jäsenkunnan vapaa-ajanviettotapoihin? Artikkelin alkuperäisaineistona käytän purjehdusseurojen arkistoja sekä aikalaismuistelmia. Keskeisenä tutkimustyökaluna olen käyttänyt diskurssi-analyysiä. Työ perustuu osittain kirjoittajan vielä toistaiseksi julkaisemattomaan sivuaine laudatur -työhön Suomen historian laitokselle.
Lauri Kaira