Telakkatyöläiset muuttivat maailmaa – Akateeminen purjehdusseura

Reilut 30 vuotta sitten 13.12.1981 Puolan johtoon noussut kenraali Wojciech Jaruzelski teki ratkaisevalta näyttäneen siirron. Puolaan julistettiin sotatila, joka päätti hetkeksi valtiosta riippumattoman ammattiliitto Solidaarisuuden käynnistämän muutosprosessin. Solidaarisuus oli kuitenkin jo ehtinyt kylvää Puolan yhteiskuntaan muutoksen siemenen, jonka merkitys näkyi vuosikymmenen lopulla kaikkialla itäblokin maissa. On jopa esitetty, että Solidaarisuuden synty saattoi alkuun sen historiallisen prosessin, jonka seurauksena Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto romahti. Mutta miten kansanliike sai alkunsa?

Nykyinen Gdańskin telakka (puol. Stocznia Gdańska) tunnettiin kommunistisessa Puolassa Leninin telakkana. Telakka perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1945 Danziger Werftin ja Schichau-Werftin telakkojen raunioille. Marraskuussa 1947 valmistunut jykevä malmin- ja hiilenkuljetusalus S/S Sołdek oli ensimmäinen telakalla ja koko Puolassa rakennettu laiva toisen maailmansodan jälkeen. Gdańskin telakan toiminta lähti toden teolla käyntiin kuitenkin vasta vuoden 1948 aikana. Alkutaipaleella tuotanto koostui pääosin kalastustroolareista ja pelastusaluksista, mutta jo 1950-luvulla mukaan kuvioihin tulivat sota-alukset. Torpedoveneistä ja muista laivaston käyttöön suunnitelluista aluksista saivat nauttia lähes kaikki sosialistisen leirin valtiot, etunenässä isäntämaa Puola ja itäblokin suuri johtaja Neuvostoliitto sekä Bulgaria ja DDR.

Maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen Gdańskin telakka nousi elokuussa 1980, jolloin elettiin kylmän sodan kiihkeitä aikoja. Pieni viiksekäs mies, sähkömies Lech Wałęsa, kiipesi telakan aidan yli ja julisti miehityslakon alkaneeksi. Telakan työläiset olivat saaneet tarpeekseen Puolaa hallinneen työväenpuolueen yksinvallasta: salainen poliisi piti kansalaisia kuristusotteessaan, vapaita ammattiliittoja ei sallittu ja taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen. Kourallisesta telakan työläisiä kasvoi nopeasti 10 miljoonan jäsenen Solidaarisuus-ammattiliitto (puol. Solidarność), joka haastoi tosissaan kommunistihallinnon.

Lakkotapahtumat paikan päällä todistanut brittiläinen journalisti ja historiantutkija Timothy Garton Ash on kuvannut Solidaarisuuden nousua ”historian eriskummallisimmaksi eurooppalaiseksi vallankumoukseksi”. Ensinnäkin katolisuudella oli kansanliikkeen nousussa valtaisa merkitys. Sen sijaan, että kirkko olisi toiminut vallanpitäjien apuna, ajoi se omia päämääriään uskonvapauden puolestapuhujana. Katolisuus yhdisti eri sosiaaliluokat, työläiset, talonpojat ja älymystön, toisiinsa. Se antoi voimaa vastarinnassa kommunistihallintoa vastaan. Solidaarisuuden polttoaineena toimi katolisuuden ja nationalismin muodostama seos. Tämä yhteenliittymä oli ollut jo pitkään olennainen osa puolalaisuutta ja näyttänyt suurta roolia maan vaiherikkaan historian mullistuksissa.

Kun Gdańskin telakalla työskenteli vielä kylmän sodan aikaan liki 20 000 työläistä, on heistä tänä päivänä enää vajaa 2 000. Rahoitusongelmien vuoksi heillekään ei ole aina pystytty maksaa palkkaa ajallaan. Telakkaa on jopa uhannut lakkauttaminen, koska Euroopan unioni ei ole hyväksynyt Puolan valtion tukia sille. Loppu ei kuitenkaan vielä näytä siintävän horisontissa. Telakan nykyinen omistaja, ukrainalainen teräsmagnaatti, on siirtänyt tuotannon painopistettä perinteisistä troolareista ja rahtilaivoista erikoisaluksiin ja miljonäärien ökyjahteihin. Telakalla on rakennettu sen yli 60-vuotisen historian aikana yli 1 000 alusta – ja lisää on luvassa.

Myötätuulista alkavaa purjehdusvuotta toivottaen,

Päätoimittaja

Kuvalähde: anarkismi.net