Akateeminen purjehdusseura ABI-päivillä

Hyvät kokemukset syksyltä 2010 järjestytyistä Ready Study Go Turku-messuista innostivat Akateemisen purjehdusseuran osallistumaan Turun yliopiston järjestämille ABI-päiville 18.1.2011. Vaikka ilmoittautuminen päiville oli tehtykin hyvissä ajoin ja kaiken piti olla kunnossa, tästäkin huolimatta abipäivien lähestyessä kovaa vauhtia oli vielä viimeisenä iltana hieman epäselvää ketkä paikalle lopulta saapuisivat. Lopulta asiat kuitenkin selkenivät, kuten niillä yleensä on tapana. Paikalle löysivät Akateemisesta purjehdusseuran varakommodori Jan-Erik Björklöf, Erkki Seppä ja Olli Vaarula.

Varhain tiistai aamulla varusteet ja optimistijolla Amanda pakattiin hopeanuoleen ja keula suunnattiin kohti luonnontieteiden taloa. Jäinen keli asetti omat haasteensa Amandan paikalle tuomiseen, sillä päärakennusta edeltävä jäinen mäki oli osoittautua ylitsepääsemättömäksi esteeksi takavetoiselle pakettiautollemme. Oli kuin edessä olisi ollut loputon aalto joka vääjäämättömällä voimalla suuntasi voimansa kohti avutonta miehistöä pienessä kopperossa. Loppujen lopuksi useiden yritysten jälkeen  saimme Amandan oven eteen, jonka jälkeen loppumatka portaita pitkin ylös luonnontieteiden talon toiseen kerrokseen ja omaan loosiin sujui huomattavasti helpommin siitäkin huolimatta, että  luonnontieteilijät ja nuoret poliitikon alut muodostivat murrosteita sinne tänne luonnontieteiden talon aulaa.

Paikka oli kuitenkin hyvä sillä se sijaitsi portaiden välittömässä läheisyydessä. Vaikeudet eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Itäsaksalainen arkkitehti oli laskenut sisäkaton korkeuden optimaaliseksi ja näin ollen tilan ulottuvuudet asettivat omat haasteensa jollan rikaukselle. Tästä kuitenkin selvittiin luovien ratkaisuiden avulla ja muutamalla turvakengällä, joiden avulla jolla saatiin kiilattua hieman kyljelleen.

Kiinnostus päivänaikana Akateemisen purjehdusseuran toimintaa kohtaan oli odotetumpaa vaisumpaa. Syynä tähän saattoi olla osallistujien nuori ikä, sillä olihan kyseessä kuitenkin abipäivät. Ymmärrettävästi varhaisaikuisuuden partaalla olevat nuoret vielä harkitsivat yliopisto-opiskelujensa aloitusta. Onkin todennäköistä, että lukioiden opinto-ohjaajat ovat varoitelleet moraalittomista yliopisto-opiskelijoista, jotka houkuttelevat tulevia ylioppilaita syntiseen ikuisen ylioppilaan elämään, jota vietetään Proffan kellarissa punaviiniä siemaillen ja laineilla purjehtien. Jokainen varmasti muistaa omat vuotensa nuorena untuvikkona, jonka sisällä kyti pelonsekainen kunnioitus lukioiden lehtoreita kohtaan.

Kaikesta huolimatta päivään saattoi olla tyytyväinen sillä meillä ei ollut karkkitarjoilua eikä haalarimerkkien myyntiä, mikä näytti toimivan suurimpana vetonaulana sen sijaan, että joku olisi ollut aidosti kiinnostunut opiskeltavasta aineesta tai alayhdistystoiminnasta. Muutamia kontakteja luotiin päivänaikana ja tämä näkyy jo seuran sivujen kävijämäärän nousuna. Useat jo yliopistossa opiskelevat olivat aidosti kiinnostuneet toiminnasta. Kävipä jopa eräs kemisti kertomassa kuinka kova kilpapurjehtija hän on. Toivotimme hänet tervetulleeksi seuraan ja tuleville purjehduksille, joissa paistaa aina lämpöinen Naantalin Aurinko ja matka taittuu kuin itsestään. Täytyy muistaa, että siellä missä on kaksi purjevenettä samalla selällä, on pieni voimain mittelö käynnissä, mutta purjehduksessa on kuitenkin muitakin elementtejä kuin kilpailu. Mikään ei voita leppoisaa sunnuntaipäivää kansanradion seurassa ja Jaakko Kolmosta jälkiuunileipineen.

Päivä sujui leppoisasti ja lopulta kello läheni kahta jolloin yliopiston vahtimestari tuli antamaan hennon vihjeen poistumisesta. Purkaminen kävi vähintäänkin yhtä nopeasti kuin näytteille asettaminen. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen maku ja ennen kaikkea tietoa Akateemisen Purjehdusseuran toiminnasta oli tarjolla. Erityiskiitos myös Erkki Sepällä pelastusliivien ja kaksipisteturvavaljaiden lainaamisesta sekä käytännön järjestelyihin osallistumisesta.

Optimistijolla Amanda on varastoituna tällä hetkelle tulevaisuuden projekteja varten, joista voidaan vielä kuluvan kuukauden aikana lukea mahdollisesti täältäkin.

Jan-Erik Björklöf