Category: Opiskelu (Page 3 of 4)

Kurja taloustilanne tekee kesäopiskelusta tänä vuonna tavallistakin houkuttelevamman vaihtoehdon. Kaunokirjallisuuspakettien lukeminen riippumatossa voittaa epätoivoisen työnmetsästyksen etenkin, kun kesäksi on mahdollista hakea tukea tutulla opintotuen muutosilmoituslomakkeella eli OTm:llä (.pdf).

Voit päättää hakea kesäkuukausille (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) joko

• opintorahaa ja asumislisää (sekä halutessasi lainantakausta) tai
• pelkkää asumislisää.

Kummassakin vaihtoehdossa on puolensa. Koko paketti tarkoittaa enemmän käyttörahaa, mutta samalla opintotukikuukautesi kuluvat. 55 opintotukikuukauden raja voi tulla vastaan yllättävän pian, eikä tulevaisuuden ajattelu ole haitaksi opintojen alkuvaiheessakaan.
Pelkän asumislisän ottaminen ei tietenkään kata edes välttämättömiä menoja, mutta toisaalta sen hakeminen ei kuluta opintotukikuukausia.

Ilmaista rahaa?

Huomaa, että nostaaksesi kesäopintotukea sinun ei varsinaisesti tarvitse opiskella kesällä.

OTm-lomakkeessa kysytään, mitä kursseja aiot kesän aikana suorittaa, mutta todellisuudessa kukaan ei valvo, että tulet suorittamaan juuri nuo kurssit tai ylipäätään mitään kursseja kesän aikana. Hakemuksesi hyväksytään automaattisesti, kunhan olet täyttänyt lomakkeen oikein ja ilmoittamiesi kurssien pistearvo on riittävä – 5, 9 tai 14 op sen mukaan, monelleko kuukaudelle haluat tukea.

Kokonaan ilman valvontaa et kuitenkaan selviä. Sinun on edelleen pidettävä itse huolta siitä, että pysyt norminmukaisessa opiskelutahdissa ja suoritat keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Vaikka kesätukea ei kytätä erikseen, kesätukikuukautesi otetaan silti huomioon, kun tätä keskiarvoa lasketaan koko lukuvuodelta.

Käytännössä opiskelutahdissa ei ole vaikeaa pysyä, vaikka nostaisikin tukea koko kesän. Osa-aikaisten tai paljon sivutöitä tekevien opiskelijoiden kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Voit tarkistaa oman tilanteesi helposti opintorekisterin tietojen ja yksinkertaisen jakolaskun avulla.

Jos esimerkiksi päätät ottaa ylimääräistä tukea heinä- ja elokuulle, sinulta vaaditaan vuoden aikana 52,8 opintopistettä tavallisen 43,2 sijaan. Varmista, että todella yllät tähän määrään, niin olet selvillä vesillä!

Kannattaako se?

Koska asumistuki ei kuluta opintotukikuukausia, sen hakemista voi suositella kaikille, jotka etenevät opinnoissaan suurin piirtein normaalia vauhtia. Opintorahan ja lainantakauksen hakeminen riippuu ennen kaikkea tämänhetkisestä tilanteestasi ja tulevaisuudennäkymistäsi. Jos uskot, että tukikuukausista on sinulle enemmän hyötyä nyt kuin myöhemmin, hakeminen on oikea päätös.

Miten päätätkään, tutustu Turun yliopiston omiin ohjeisiin ja täytä lomake huolellisesti. Huomaa, että opintotukilautakunnan käsittelyajat saattavat olla juuri nyt tavallista pidempiä. Hakemus täytyy jättää opiskelijapalveluihin hallintorakennuksen alakertaan viimeistään siinä kuussa, josta haluat kesätuen alkavan.

Noin viikon päästä alkaa Petra Eckhardin pitämä minikurssi yhdysvaltalaisesta nykykirjallisuudesta otsikolla Manhattanisms: Literary Topographies of New York City. Kurssia varten luetaan Paul Austerin City of Glass ja Toni Morrisonin Jazz sekä lisäksi oppiaineen toimistosta saatava artikkeli. Käyt sitten vielä kahdella luennolla 29. ja 30.3. ja avot – kolme opintopistettä kasassa! Jos kirjoitat vielä kymmenen sivua esseetä, päälle ripsahtaa toiset kolme opintopistettä, ja siinä onkin jo yksi aineopintojen historiapaketti koossa. Ei kannata jättää tilaisuutta väliin, sanoisin. Lisätietoa kurssista löydät oppiaineen sivuilta.

Mielenkiintoasi saattaa herättää myös englannin laitoksen järjestämä kurssi On the Brink. Kurssin päättää turkulaisen tutkijan Gerald Dohertyn kunniaksi järjestettävä seminaari, joka on avoin kaikille. Ilmoittautumiset sekä kurssille että seminaariin päättyvät 24.3. eli ensi keskiviikkona. Lisätietoa kummastakin löytyy ylläolevien linkkien takaa.

Lopuksi vielä pari mainintaa teitä mahdollisesti kiinnostavista vierailuluennoista ja seminaareista. Omassa oppiaineessamme vieraileva Craig Brandist Sheffieldin yliopistosta luennoitsee 24.3. otsikolla “Philology, Ideology and the Early Soviet Critique: Questioning the Nation and the ‘Orient'”. Folkloristiikan oppiaine puolestaan kutsuu teitä kuulemaan 29.3. luentoa aiheesta “Nykysuomalaisten yliluonnolliset kokemukset: Yliluonnollisen stigmatisointi, arvostaminen ja normalisointi”. Kielitieteistä kiinnostuneiden taas kannattaa pistäytyä fonetiikan oppiaineen 21.4. järjestämässä symposiumissa, jossa käsitellään mm. kaksikielisyyttä, kielenoppimista ja kielihäiriöitä aivotutkimuksen näkökulmasta. Suomen murteista taas on puhetta 27.4. ja lisätietoa alla.

Tämmöistä tarjontaa siis tällä kertaa. Joten jos kalenteri on alkanut näyttää liian tyhjältä näin kevään mittaan tai opintopisteitä puuttuu, tässä on joitain ehdotuksia.

—–

Liite: kaksi vierailuluentoa suomen murteista Continue reading

Vuosikausia kestäneet huhupuheet taiteiden tutkimuksen oppiaineiden muutosta ovat vihdoin käymässä toteen. Yleisen kirjallisuustieteen tilat muuttavat joulukuun 17. päivä Sirkkalan kasarmialueelle. Uudet tilat löytyvät valkoisen talon toisesta kerroksesta. Käyntiosoite on Kaivokatu 12.

Sirkkalan kasarmialueella on kolme rakennusta, joihin oppiaineet sijoittuvat. Nykyisen historian laitoksen keltaisen rakennuksen lisäksi Sirkkalan kasarmialueella on jo mainittu valkoinen talo sekä esikuntarakennus, joka on oranssi rakennus Kaivokadun puolella.

Valkoiseen taloon sijoittuvat yleisen kirjallisuustieteen lisäksi kotimainen kirjallisuus ja musiikkitiede. Kaksi kirjallisuusainetta ovat ensi vuonna samalla käytävällä ja niillä on yksi yhteinen toimisto ja toimistosihteeri.

Yleisen kirjallisuustieteen seminaarihuone (E223) sijaitsee esikuntarakennuksessa. Esikuntarakennukseen sijoittuvat myös naistutkimus, taidehistoria ja mediatutkimus. Opiskelijoille tulee atk- ja työskentelytiloja esikuntarakennuksen jokaiseen kerrokseen. Kahden rakennusten välillä on ns. ”nivelosa”, johon tulee mm. auditorio, vahtimestarintilat, kopiointipiste sekä oleskelutilaa.

Rakennusten virallisia nimiä ei ole vielä julkistettu. Oletettavaa on, että jonkinlainen avointen ovien päivä tullaan järjestämään jossain vaiheessa. Seminaarikirjasto jää vielä kevään ajaksi Jusleniaan, mutta muuttaa näillä näkymin ensi kesänä perässä Varialle.

Muutosta koituu rutkasti onnea ja iloa opiskelijoille. Sen lisäksi, että Juslenian kaltaiselle rakennukselle saadaan heittää hyvästit, taiteiden tutkimuksen ainejärjestöt saavat yhteiset tilat kasarmialueelta. Ne tulevat alueella olevaan keltaiseen puutaloon. Tiloja remontoidaan alkuvuonna, ja remontista riippuen ne saadaan käyttöön kevään aikana. Puutaloon tulee yhteistä oleskelutilaa, kokouskäyttöön sopivia huoneita, tavaroiden säilytystilaa ja keittiö. Kuulemani mukaan tilat vaikuttavat varsin asiallisilta kaikkine mukavuuksineen.

Juslenialle voi heittää hyvästit Prometheuksen järjestämissä pikkujouluissa perjantaina 11.12. Viimeinen ilta Jusleniassa tuskin haikeudellaan pilaa hilpeää pikkujoulutunnelmaa! Tarkempaa informaatiota vuoden viimeisistä juhlista myöhemmin tällä kanavalla.

Varmaan oletkin kuullut Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisestä. Kyseessä on iso hallinnollinen muutos, joka vaikuttaa koko yliopiston organisaatioon ja sitä kautta myös opiskelijoihin. Muutosta valmistelevan työryhmän ensimmäinen ehdotus on nyt ladattavissa pdf-muodossa ja odottaa opiskelijoiden kommentteja.

Prometheuksen Humanitas-yhteyshenkilö Jussi on toivonut promelaisten keskustelevan keskenään siitä, mitä toiveita, pelkoja ja vaatimuksia meillä on yliopiston organisaatiouudistukseen liittyen. Asia on yksittäisen opiskelijan näkökulmasta hyvin iso ja vaikeasti hahmotettava, mutta se tulee kuitenkin koskettamaan ainakin välillisesti jokaista tiedekuntamme opiskelijaa.

Jussi kertoo:

Saattaa olla, että nämä muutokset eivät lopulta ole omassa tiedekunnssamme niin suuria kuin saattaisimme kuvitella. Oli miten oli, yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden on välttämätöntä käydä keskustelua siitä, millaisia tiedekuntamme sisäisiä uudistuksia opiskelijat ovat valmiita hyväksymään tai aktiivisesti kannattamaan. Meillä olisi hyvä olla käsitys esimerkiksi siitä, millaisia laitoskokoonpanoja pidämme mahdollisina. Mitkä oppiaineet esimerkiksi sopivat samaan laitokseen? Millainen laitoskoko on tiedekuntamme kannalta mielekäs?

Jussi vie ääntämme eteenpäin tiedekuntaneuvoston marmorisaleihin, mutta hän tarvitsee näkemyksiämme välitettäväksi. Tämän viestin kommentit ovat yksi hyvä paikka pohtia vastauksia Jussin esittämiin kysymyksiin – ja muihin.