Jos sivuaineen valinta ja kokeisiin ilmoittautuminen tuntuu yllättävän kokeneetkin opiskelijat, erityisen helposti se ohittaa ensimmäisen vuoden opiskelijat. Koko sivuaineen käsite on hädin tuskin selvillä, kun jo täytyisi valita itselleen sellainen.

Joitakin oppiaineita voi opiskella kuka tahansa yliopistossa kirjoilla oleva, mutta moniin täytyy erikseen hakea opiskeluoikeutta. Sivuaineiden valintakokeet järjestetään loppukesästä ja alkusyksystä, kun uudet pääaineopiskelijat vasta koettavat ymmärtää yliopiston kuvioita. Siksi käy helposti niin, että sivuainevalinnat unohtuvat tai niihin ei jaksa panostaa. Tästä voi koitua pari ikävää ongelmaa:

  1. Kela ahdistaa opiskelijaa jo ensimmäisenä vuonna. Turvataksesi opintotukesi sinun täytyy suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 45 opintopisteen edestä kursseja, ja pelkistä yleisen kirjallisuustieteen opinnoista on vaikea saada moista saldoa.
  2. Sinua kiinnostavan tai tutkintosi kannalta keskeisen aineen opiskelu siirtyy vuodella. Jos tiedät haluavasi äidinkielen opettajaksi, on järkevää suorittaa esimerkiksi joitakin suomen kielen perusopintojen kursseja jo ensimmäisenä vuonna. Saat tehokkaan alun opintoihin ja lisäät aikatauluihisi väljyyttä myöhemmin.

Mihin sivuaineisiin hakea?

Tutustu sivuaineoppaaseen. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelijat ovat hakeneet esimerkiksi mediatutkimuksen, suomen kielen, luovan kirjoittamisen ja eri kielten sivuaineoikeuksia. Jos haluaisit joskus tehdä esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan, toimittajan, kustannustoimittajan, kääntäjän tai kriitikon töitä, nämä ovat hyviä vaihtoehtoja.

Älä kuitenkaan suotta rajoitu vain humanistisiin aineisiin. Tutki opinto-oppaista, millaisia sivistysmahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tai kasvatustieteellinen tiedekunta tarjoavat. Yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhteistyön tiivistyessä on myös mahdollista suorittaa entistä enemmän kaupallisen alan kursseja kauppakorkean puolelta.

Mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla?

Sivuaineoikeus on yleensä helpompaa saavuttaa kuin pääaineoikeus, mutta aina ei natsaa. Se, että ilmoittautuu valintakokeeseen ja osaa paikalle, ei vielä takaa sivuaineoikeutta. Ja joskus uuden luku-urakan aloittaminen on vain liikaa vaadittu. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen.

  1. Vapaat sivuaineet. Esimerkiksi filosofia, sosiologia, kotimainen kirjallisuus, naistutkimus, folkloristiikka, uskontotiede ja klassilliset kielet voivat olla kirjallisuustieteen opiskelijaa kiinnostavia sivuaineita. Johdantokursseille osallistuminen antaa yleensä hyvän peruskäsityksen oppiaineen luonteesta, eikä se velvoita mihinkään.
  2. Kielikeskuksen kurssit. Kielikeskus järjestää paljon eri kielten alkeis- ja jatkokursseja, jotka ovat hyvin suosittuja. Yliopistossa voit opiskella esimerkiksi venäjää tai espanjaa ilman eri maksua, kun kansanopistoissa maksaisit itsesi kipeäksi.
  3. Pääaineen kirjatentit. Monet yleisen kirjallisuustieteen kurssit suoritetaan kirjatentteinä. Ota niitä ohjelmaasi sen verran kuin siihen sopii, mutta älä ahnehdi. Suosittelen, että osallistut kaikkeen tarjolla olevaan kontaktiopetukseen. Se on harvinaista herkkua, jota myöhempinä vuosina kaipaa.
Tarvitsenko välttämättä sivuaineen heti ensimmäisenä vuonna?

Tiedekunnan opintopäällikkö Nea Oförsagd sanoo ehkä ”kyllä” mutta käytännön kokemus ”ei”. Jokaisella vuosikurssilla aina muutama jää ilman sivuainetta ensimmäisenä vuonna. Se on mahdollista, mutta opiskelujen etenemisen näkökulmasta ei silti suositeltavaa. Vaikka ensimmäisenä vuonna on lupa myös pähkäillä ja ihmetellä, helpotat omaa elämääsi aloittamalla sivuaineen opinnot turhaan viivyttelemättä.

Älä silti suostu kantamaan asiasta kohtuutonta murhetta. Yliopisto tarjoaa kymmenen tuhatta stressinaiheuttajaa, jos annat itsesi stressaantua. Muista, että tuutorien ja oppiaineen assistenttien velvollisuus on auttaa sinua kaikissa opiskeluun liittyvissä pulmissa ja kysymyksissä. Hyödynnä tätä mahdollisuutta!