FABRIIKKI – UUSI TURKULAINEN KUSTANTAMO
Fabriikki Kustannus on vasta perustettu turkulainen pienkustantamo, joka keskittyy laadukkaan käännöskaunokirjallisuuden julkaisemiseen. Kustantamo on osa kulttuuriosuuskuntaa nimeltä Fabriikki 8, joka vaikuttaa aivan Turun keskustassa.
Alkuun mesenaattien tuella
Kustannustoiminta lähti käyntiin viime syksynä joukkorahoituskampanjan myötä. Mesenaatti.me -sivustolla pyörinyt joukkorahoituskampanja saavutti kuukauden sisällä 70 mesenaattia, jotka lahjoittivat yhteensä 1951 euroa kustantamon ensimmäisen teoksen julkaisua varten. Tavoite tuli täyteen, ja Laura Restrepon esikoisromaanin suomennos Intohimon saari ilmestyi tukijoiden postiluukusta heti joulun jälkeen.
Joukkorahoitus oli toimiva alkustartti kustantamon perustamiseen. Niinpä Fabriikki Kustannuksen teoksia myydään edelleen myös ennakkoon. Kustantajan sivuilta on mahdollista tilata etukäteen puolen vuoden tai koko vuoden kirjat, ja kirjoja julkaistaan vuodessa yhteensä neljä kappaletta. Kirjojen ennakkotilaaminen tulee luonnollisesti edullisemmaksi kuin kaupasta ostaminen. Kirjat toimitetaan painotuoreina ja ilman postituskuluja. Ennakkotilaajien merkitys kustantamon toiminnalle on olennainen.
Kirjallisuustieteestä kustannustoimintaan
Fabriikki Kustannuksen toiminnasta huolehtii pääasiassa kustantamon perustaja ja kääntäjä Laura Vesanto. Vesanto on kotoisin Paimiosta, ja hän on opiskellut Turun yliopistossa. Hän on itsekin yleisen kirjallisuustieteen oppiaineen kasvatti ja erikoistunut englannin, espanjan sekä viron kielen kääntämiseen.
Kustantamon perustettuaan Vesanto päätyi opintojensa viitoittamalle tielle ja oman alansa töiden pariin. Kirjallisuustieteen oppiaineesta kun ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, on Vesannon mielestä tärkeää, että oppii soveltamaan tietoa ja hankkimaan sitä tarvittaessa lisää. ”Ehkä analyyttiset, kokonaisuuksien hahmottamiseen tai avoimin silmin katsomiseen liittyvät taidot ovat opintojen perua”, Vesanto pohtii.
”Opintojen jälkeen olen viettänyt muutaman vuoden ulkomailla erinäisissä työharjoitteluissa sekä toiminut verkkoviestintätehtävissä Turun kaupungilla. Työttömyysjaksojakin on ollut”, Vesanto summaa valmistumisenjälkeisestä työurastaan. Vesanto uskoo humanistien työllistymisen vaativan keskimääräistä enemmän kompromisseja, joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä.
“Osuuskuntatoimintaan lähdin mukaan, kun Fabriikki 8 oli ollut jo vuoden pystyssä.” Osuuskunta syntyi alun perin yhteisten työtilojen ympärille. Kyse on hyvin yhteisöllisestä kulttuuriosuuskunnasta, jonka pyörittämiseen kaikki jäsenet osallistuvat enemmän tai vähemmän. Jokaisella jäsenellä on omat asiakkaansa ja projektinsa, mutta osuuskuntalaiset ovat antaneet panoksensa myös kustantamon toimintaan. Esimerkiksi kuvataiteilija Outi Vihlman vastaa teosten ulkoasusta
Kustantajan vastuut ja vapaudet
Ajatus kustantamon perustamisesta syntyi ystävän ehdotuksesta. “Jonkin rönsyilevän keskustelun tuoksinoissa ystävä ehdotti, että miksi en perustaisi omaa kustantamoa. Jotenkin ajatus jäi kytemään.”
Fabriikki Kustannuksen tavoitteisiin kuuluu vieraskielisen kirjallisuuden kääntäminen suomeksi laajalti erilaisilta kielialueilta. “Viihdyttävää mutta ehdottoman korkeakirjallista, nerokasta muttei missään nimessä mahtipontista”, Vesanto kuvailee julkaistavien teosten kriteerejä. “Kustannustyöhön liittyy lisäksi painava vastuu alkuteoksia ja niiden ansaitsemaa kunnioittavaa käsittelyä ja esittelyä kohtaan.”
Kustantamon pyörittäminen pienen lapsen äitinä voi olla toisinaan silkkaa kaaosta. “Työhön kuuluu lapsen päiväuniaikaan tapahtuvaa haparoivaa säätöä, kuten käännösoikeuksien hankkimista, taittoasioita, tuotelogistiikkaa, aikatauluja, apurahahakuja, viestintää, ja lukeakin pitäisi.”
Julkaisuja laajalti eri kielialueilta
Fabriikki Kustannuksen kaksi ensimmäistä julkaisua ovat olleet Vesannon itsensä kääntämiä. Syksyllä ilmestyy vielä kolmas Vesannon kääntämä teos. Sitten käännösvastuu heltiää hetkeksi Saana Rusille, joka kääntää kongolaisen Alain Mabanckoun Booker-ehdokkaanakin olleen teoksen Petit Piment. “Ihannetilanne olisi, että kääntäisin itse yhden kirjan vuodessa ja kolme muuta olisivat kielialueilta, joita en itse hallitse. Olisi mahtavaa saada suomeksi Kaakkois-Aasian kirjallisuutta!” Vesanto toteaa käännöstoiveistaan.
Turun kirjallista kenttää Vesanto kuvailee kuplivaksi. Turusta löytyykin jo entuudestaan useampi omaehtoinen kaunokirjallisuuden kustantaja. Fabriikin linjaus julkaisujen suhteen on rajattu selvästi, ja sen avulla kustantamo aikoo erottua muista vastaavista toimijoista. Samaan aikaan kun suuret kustantamot vähentävät käännöskirjallisuuden määrää julkaisuohjelmistaan, voisi Fabriikki Kustannuksen sanoa tuovan valoa pimeyteen.
Vesanto toivottaa aurinkoista kevättä Ekhon lukijoille ja näin kesän kynnyksellä neuvoo promelaisia juomaan vähemmän kotiviiniä kuin hänellä itsellään oli opiskeluaikoinaan tapana.
Emmi Ketonen
Haastattelu on julkaistu aiemmin Ekhon numerossa 1/2016.