Mimesiksen jäseniä yhdistävät oppiaineet eli kotimainen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede toimivat Turun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen yksikössä.
Oppiaineissa on yhteinen sisäänotto, ja hakukohteena toimiikin ”Kirjallisuustieteet”. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille yhteisiä, ja pääaine valitaan niiden jälkeen. Molemmista aineista valmistutaan Humanististen tieteiden kandidaatiksi (HuK) ja sitten Filosofian maisteriksi (FM). Opintojen laajuus on 180+120 opintopistettä.
Kirjallisuuden opiskelu avartaa maailmaa, saa ymmärtämään paremmin sekä yhteiskuntaa että itseä. Se opettaa lukemaan, tulkitsemaan ja ajattelemaan.
opiskelija
Kotimainen kirjallisuus
”Kotimaisen kirjallisuuden oppiaine kouluttaa opiskelijoistaan suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisuusinstituution asiantuntijoita sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia. Oppiaineessa opetetaan ja tutkitaan niin suomalaisen kirjallisuuden historiaa kuin nykyhetken kirjallista elämää.
Painopistealueitamme ovat feministinen kirjallisuudentutkimus, kirjallisuuden ylirajaisuus, kirjallisuuden ja luonnon väliset suhteet, digitaalinen kulttuuri, lyriikan tutkimus sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimus. Kotimainen kirjallisuus kuuluu historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokseen, ja teemme yhteistyötä muiden taiteidentutkimuksen oppiaineiden kanssa.”
Yleinen kirjallisuustiede
”Yleisessä kirjallisuustieteessä pyritään teoreettisen ja historiallisen tiedon avulla ymmärtämään ja tulkitsemaan kirjallisuuden ominaispiirteitä, merkityksiä ja yhteiskunnallisia edellytyksiä. Opinnot avaavat näköalaa eri kulttuuripiirien tuntemukseen ja antavat valmiuksia aikamme kulttuuristen ilmiöiden analyyttiseen ja kriittiseen tarkasteluun.
Oppiaineen tutkimusprofiili on laaja sekä teoreettisten kysymyksenasettelujen suhteen että maantieteellisesti ja ajallisesti. Tutkimusaiheet ulottuvat 1600-luvulta nykypäivään ja eurooppalaisista kirjallisuuksista Yhdysvaltain, Karibian alueen ja Etelä-Amerikan kirjallisuuteen. Teoreettisia suuntautumistapoja yhdistää kontekstualisoiva tarkastelutapa: kirjallisuus nähdään yhteiskunnassa ja kulttuurissa toimivana, ihmisen kulloistakin historiallisesti määrittynyttä olemista ilmentävänä mutta myös siihen kantaa ottavana ja sitä problematisoivana.
Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa kriittisiä, laajasti kirjallisuuden kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita, joilla on valmiudet toimia opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän moninaisilla kentillä.”
