{"id":3101,"date":"2018-12-17T01:10:42","date_gmt":"2018-12-17T01:10:42","guid":{"rendered":"http:\/\/tyyala.utu.fi\/turun-yk-yhdistys\/?p=3101"},"modified":"2019-05-22T19:58:30","modified_gmt":"2019-05-22T19:58:30","slug":"inarin-ekskursiolla-tutustuttiin-saamelaisten-oikeuksiin-kulttuuriin-seka-asemaan-alkuperaiskansana-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/turun-yk-yhdistys\/2018\/12\/17\/inarin-ekskursiolla-tutustuttiin-saamelaisten-oikeuksiin-kulttuuriin-seka-asemaan-alkuperaiskansana-suomessa\/","title":{"rendered":"Inarin ekskursiolla tutustuttiin saamelaisten oikeuksiin, kulttuuriin sek\u00e4 asemaan alkuper\u00e4iskansana Suomessa"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus koostuu kahdesta osassa. Aluksi oikeustieteen opiskelija Nea Peltoniemi kirjoittaa saamelaisten oikeuksista ja asemasta Suomessa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Venla R ja Sanna Haarla kertovat yhdistyksen Inari-ekskursiosta, jonka aikana vierailtiin Saamelaisk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 sek\u00e4 luonto-ja saamelaismuseo Siidassa. \u00a0<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden symboli, joka virallistettiin 1986. Lipussa on kaksiv\u00e4rinen ympyr\u00e4, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa. \u00a0Kuva: Sara Wesslin\/Yle.<\/span><\/h6>\n

Euroopassa on j\u00e4ljell\u00e4 yksi alkuper\u00e4iskansa: saamelaiset. Viime vuosikymmenin\u00e4 heid\u00e4n, kuten muidenkin alkuper\u00e4iskansojen, oikeuksia on pyritty turvaamaan ja vahvistamaan sek\u00e4 kansainv\u00e4lisin sopimuksin ett\u00e4 kansallisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 \u2013 vaihtelevin tuloksin. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 edelliseen vuosisataan verrattuna on otettu suuria harppauksia oikeaan suuntaan, toisaalta kehitys olisi voinut olla paljon nopeampaa ja kunnianhimoisempaa. Erityisesti pohjoismaisilta hyvinvointivaltioilta voisi odottaa konkreettisempia tekoja alkuper\u00e4iskansansa oikeuksien toteuttamisen suhteen. Saamelaisten oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen ja kehitt\u00e4miseen on kirjattu Suomen perustuslain 17 \u00a7:n 3 momenttiin. Kyseinen oikeus on turvattu my\u00f6s ihmisoikeutena YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklassa. Lis\u00e4ksi YK:n Alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia koskevan julistuksen mukaan alkuper\u00e4iskansoille tulee muun muassa taata oikeudet sellaisiin alueisiin ja luonnonvaroihin, jotka ovat perinteisesti olleet heid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 ja julistuksista huolimatta saamelaisten oikeudet eiv\u00e4t vaikuta toteutuvan Suomessa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla, ja useaan otteeseen taloudelliset ja muut intressit ovat vaikuttaneen painavan vaakakupissa enemm\u00e4n.<\/p>\n

Saamelaisten oikeuksien toteutuminen Suomessa<\/strong><\/span><\/p>\n

Viel\u00e4 joitain vuosia sitten saamelaisten oikeuksien kehityssuunta n\u00e4ytti positiiviselta. Valtiollisella tasolla saamelaisten oikeusasemaa parannettiin vuonna 1996 voimaan tulleella Lailla saamelaisk\u00e4r\u00e4jist\u00e4, jossa sementoitiin lain tasolle saamelaisten oikeus tulla kuulluksi heit\u00e4 koskevissa asioissa. \u00a0Lis\u00e4ksi Suomi on allekirjoittanut Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n sopimuksen numero 169, jonka tarkoituksena on vahvistaa alkuper\u00e4iskansojen oikeuttas\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapansa, kielens\u00e4 ja identiteettins\u00e4 kansana. Sopimuksen tavoitteena on paikata aikaisempien sulautumispyrkimysten kielteisi\u00e4 vaikutuksia ja sill\u00e4 Suomi sitoutuisi turvaamaan saamelaisten asemaa alueellaan entist\u00e4 vahvemmin erityisesti maank\u00e4yt\u00f6llisiss\u00e4 asioissa.Kuitenkin l\u00e4hivuosina t\u00e4m\u00e4 positiivinen kehitys vaikuttaa pys\u00e4htyneen ja saamelaisten oikeuksien turvaaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 regressoituneen. Suomessa on hyv\u00e4ksytty sek\u00e4 parhaillaan valmisteilla hankkeita, joissa saamelaisten kuuleminen ei ole toteutunut riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa Tenojoki-hanke ja J\u00e4\u00e4meren rata -hanke. Lis\u00e4ksi ILO 169 sopimus on pyrkimyksist\u00e4 huolimatta edelleen ratifioimatta, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei lainvoimaisesti sido Suomea. Kansainv\u00e4lisille sopimuksille ominaiseen tapaan ILO 169 tulisi nimitt\u00e4in sitovuuden saamiseksi viel\u00e4 virallisesti hyv\u00e4ksy\u00e4 allekirjoittamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

N\u00e4kym\u00e4 Inarin kirkonkyl\u00e4lt\u00e4 Inarij\u00e4rvelle. Kuva: Venla\u00a0<\/strong><\/span><\/h6>\n

Tenojoen kalastussopimus ja J\u00e4\u00e4meren rata -hanke<\/strong><\/span><\/p>\n

Viime vuosina erityisesti Sopimus kalastuksesta Tenojoen vesist\u00f6ss\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt runsaasti keskustelua sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Norjassa. Kyseess\u00e4 on n\u00e4iden kahden valtion v\u00e4linen sopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa lohenkalastusta Tenojoen alueella lohikannan suojelemiseksi. Rajoitukset perustuvat tutkimuksiin, joiden mukaan lohikanta on heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Sopimus hyv\u00e4ksyttiin ja se tuli voimaan vuonna 2017. Sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa tehdyt kalastusoikeuksien kiristykset ovat ongelmallisia, sill\u00e4 ne koskettavat 95-prosenttisesti saamelaisten kalastusoikeuksia. Lohen pyyt\u00e4minen kuuluu hyvin olennaisesti perinteiseen saamelaiseen el\u00e4m\u00e4nmuotoon, joten rajoitukset osuvat saamelaiskulttuurin harjoittamisen ydinalueelle. Asiantuntijoina kuullut valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden professorit olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 laki rajoitti ongelmallisesti erityisesti niiden saamelaisten oikeuksia, jotka asuivat p\u00e4\u00e4asiassa Tenojoen jokilaakson ulkopuolella, sill\u00e4 vain paikkakunnalla vakituisesti asuville j\u00e4tettiin oikeus saamelaisten perinteisten kalastusmenetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi professori Tuomas Ojasen mukaan rajoitusten olisi tullut kohdistua ensi sijassa muihin kuin saamelaisiin ollakseen hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4, joten toteutuneessa muodossaan rajoitukset ovat ristiriidassa perustuslain ja ihmisoikeuksien kanssa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tenojoen kalastussopimuksen avulla rajoitettiin Tenojoella kalastusta. Sopimus on vaikuttanut saamelaisten mahdollisuuteen harjoittaa perinteist\u00e4 kalastusta alueella. Kuva: Pasi Peiponen\/Yle.<\/span><\/h6>\n

Parhaillaan valmisteilla olevassa J\u00e4\u00e4meren rata -hankkeessa puolestaan suunnitellaan Saamelaisalueen l\u00e4pi leikkaavan junaradan rakentamista siten, ett\u00e4 Suomen rataverkko ulottuisi J\u00e4\u00e4merelle asti. Radan rakentamista perustellaan muun muassa teollisuuden tarpeilla. Useat saamelaistahot \u2013 mukaan lukien Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja Suomen Saamelaisnuoret ry \u2013 ovat vastustaneet hanketta, sill\u00e4 rata turmelisi alueen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herkk\u00e4\u00e4 luontoa ja katkaisisi mahdollisuuden saamelaisten kulttuurille keskeisen poronhoidon harjoittamiseen perinteiseen tapaan. Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtajan, Tiina Sanila-Aikion, mukaan radan sijainti p\u00e4\u00e4tettiin kuulematta k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 asianmukaisesti. Lis\u00e4ksi on esitetty, ett\u00e4 hankkeen valmistelussa mukana olleita saamelaisia johdettiin harhaan antamalla kuva hankkeen toteutumisen ep\u00e4realistisuudesta. T\u00e4m\u00e4n blogip\u00e4ivityksen kirjoitushetkell\u00e4 liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n asettama ty\u00f6ryhm\u00e4 tekee selvityst\u00e4 radan vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja saamelaisiin. Selvityksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua joulukuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

J\u00e4\u00e4meren ratahankkeen tavoitteena on rakentaa rautatieyhteys Rovaniemelt\u00e4 Kirkkoniemeen. Hanke on huolestuttanut monia saamelaisia, sill\u00e4 suunniteltu reitti kulkisi t\u00e4rkeiden perinnealueiden l\u00e4pi. Monet pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa vaakakupissa painaa enemm\u00e4n raha\u00a0<\/span>kuin luonnonarvot.\u00a0<\/span>Kuva: Yle\/Uutisgrafiikka.<\/span><\/h6>\n

Tenojoen kalastussopimus ja J\u00e4\u00e4meren rata -hanke osoittavat, etteiv\u00e4t saamelaisten perustuslailla turvatut oikeudet ja ihmisoikeudet toteudu Suomessa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. Suomi on my\u00f6s jo aiemmin saanut noottia YK:n erityisraportoijalta Victoria Tauli-Corpuzilta saamelaisten heikosta kuulemisesta Mets\u00e4hallitus-lain uudistuksen yhteydess\u00e4. Saamelaisten \u00e4\u00e4nen kuulemattomuus heikent\u00e4\u00e4 Suomen uskottavuutta puhuttaessa ihmisoikeuksista kansainv\u00e4lisess\u00e4 kontekstissa. Voiko valtio toimia ihmisoikeuksien globaalina puolustajana, mik\u00e4li se ei onnistu omalla maaper\u00e4ll\u00e4\u00e4n niiden toteuttamisessa? Toki ensisijainen tarve saamelaisten oikeuksien toteutumisen parantamiselle juontuu ihmisoikeuksien absoluuttisesta luonteesta, ei valtion maineen s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos koskettaa ja huolestuttaa saamelaisia<\/strong><\/span><\/p>\n

Konkreettisten hankkeiden ohella saamelaisten oikeuksista puhuttaessa ei voida ohittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Saamelaiskulttuuri on muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 riippuvaisempi luonnosta ja sen s\u00e4ilymisest\u00e4 ennallaan. Vaikka nykyisin linjatut ja suunnitteilla olevat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi onnistuisivatkin pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen esimerkiksi kahden asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousuun, on jo t\u00e4llainen muutos luonnon ja saamelaiskulttuurin kannalta hyvin mullistava. Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan radikaaleinta arktisella alueella \u2013 toisin sanoen saamelaisten kotiseutualueella \u2013 ja vaikeuttavan muun muassa porojen elinolosuhteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen huomattavasti nykyist\u00e4 kunnianhimoisemmin toimin olisikin omiaan turvaamaan erityisesti saamelaisten elinolosuhteita.<\/p>\n

Turun YK-Yhdistyksen ekskursio Inariin<\/b><\/span><\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Turun YK-Yhdistys teki marraskuussa kolmen p\u00e4iv\u00e4n ekskursion Inariin. Ekskursion aikana vierailtiin niin luontokeskus- ja saamelaismuseo Siidassa, Saamelaisk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 kuin l\u00e4heisell\u00e4 luontopolulla. Kuva: Venla\u00a0<\/span><\/h6>\n

P\u00e4iv\u00e4 1<\/b><\/span><\/h3>\n

Matka kohti Inarin kirkonkyl\u00e4\u00e4 starttasi Turun linja-autoasemalta keskiviikkona kello 3:25. Monelle aikainen l\u00e4ht\u00f6 oli tarkoittanut valvomista tai olemattomia y\u00f6unia, mutta pienest\u00e4 v\u00e4symyksest\u00e4 huolimatta yleinen fiilis oli innostunut ja odottava. Monilla innostus vei voiton v\u00e4symyksest\u00e4. Ja jos ei vienyt, niin viimeist\u00e4\u00e4n bussissa otetut torkut tai lentokent\u00e4ll\u00e4 nautitut kahvit <\/span>toivat <\/span>uutta energiaa ja innostusta p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Lento Ivaloon l\u00e4hti kello 7:50 ja lentomatkan aikana oli hyv\u00e4\u00e4 aikaa tutustua muihiin reissuun l\u00e4htij\u00f6ihin, sill\u00e4 kaikki eiv\u00e4t tunteneet toisiaan entuudestaan. Lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti 10 hengen ekskursioporukkaamme voisi kuvailla sekalaiseksi sakiksi mukavia yhteiskuntatietelij\u00f6it\u00e4. Joukossa oli niin fukseja, n-vuoden opiskelijoita, sosiaalitieteilij\u00f6it\u00e4 kuin politiikantutkimuksen opiskelijoita. Osalle TYKyn tapahtumat ja toiminta olivat tulleet jo aikaisemmin eritt\u00e4in tutuiksi, kun taas toisille kyseess\u00e4 oli ensi kosketus koko toimintaan. Hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa lentomatka meni kuin siivill\u00e4 <\/span>ja aikainen aamuher\u00e4tysk\u00e4\u00e4n ei haitannut menoa<\/span>.<\/span><\/p>\n

Ivaloon laskeuduttua meit\u00e4 vastassa oli aamuaurinko, kirpsakka pakkanen sek\u00e4 lumivaippaan peittynyt maa, mik\u00e4 oli kivaa vaihtelua harmaaseen ja melko lumettomaan Turkuun. <\/span>Huolimatta <\/span>crapland<\/span><\/i>-otsikoista ensikosketuksemme Lappiin vastasi enemm\u00e4n joulukorttimaisemaa kuin otsikoissa kuvattua lumetonta Pohjolaa. <\/span>Nappasimme nopeasti matkalaukut, hypp\u00e4simme lentokentt\u00e4bussiin ja matka jatkui kohti Inarin kirkonkyl\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kun kaamos koittaa, niin valo v\u00e4henee. Kirkkaan puhtaat lumet kuitenkin lis\u00e4siv\u00e4t valon tuntua Inarissa. Kuvat: Venla\u00a0<\/span><\/h6>\n

Inarissa majoituimme kahden hengen m\u00f6kkeihin, jotka sijaitsivat aivan Inarij\u00e4rven rannan tuntumassa. Olimme majoitukseen todella tyytyv\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 maisema m\u00f6kkien l\u00e4heisyydess\u00e4 oli upea. Sijainti oli erinomainen, sill\u00e4 k\u00e4velymatkaa Inarin kirkonkyl\u00e4n keskustaan oli vain 700 metri\u00e4. Oikeastaan kaikki Inarin suurimmat n\u00e4ht\u00e4vyydet sijaitsevat keskustan l\u00e4heisyydess\u00e4: <\/span>museo -ja luontokeskus Siida, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Papana -kuppila ja muut matkamme kannalta tarvittavat palvelut olivat saavutettavissa ekologisesti \u2013 omin jaloin. Maisemat olivat niin kauniita, ett\u00e4 pienet happihyppelyt eiv\u00e4t haitanneet retkeilij\u00f6it\u00e4 lainkaan. <\/span>Kauan emme ehtineet viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa m\u00f6keiss\u00e4, sill\u00e4 oli aika l\u00e4hte\u00e4 suunnistamaan kohti ekskursion ensimm\u00e4ist\u00e4 kohdetta eli museo- ja luontokeskus Siidaa.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sana Siida on pohjoissaamea ja tarkoittaa saamelaista lapin-tai poronkyl\u00e4\u00e4 sek\u00e4 elinpiiri\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4. Kuva: Venla\u00a0<\/strong><\/span><\/h6>\n

Siida viett\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Paikan historia alkaa kuitenkin jo vuodelta 1959, jolloin perustettiin ensimm\u00e4inen saamelaismuseo S\u00e1mi Litto – Saamelaisten yhdistys ry:n toimesta. Vuosien saatossa museon toiminta on laajentunut, monipuolistunut <\/span>ja museon toiminnan on tarkoitus laajentua viel\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa lis\u00e4\u00e4<\/span>. Vuonna 1995 Inariin my\u00f6nnettiin EU-rahoitus Siidan rakennushanketta varten ja vuonna 1998 valmistui Siidan rakennus, jossa nyky\u00e4\u00e4n toimii Saamelaismuseon lis\u00e4ksi Mets\u00e4hallituksen Yl\u00e4-Lapin luontokeskus. <\/span><\/p>\n

Siidassa p\u00e4\u00e4simme ensimm\u00e4iseksi ihailemaan luontokuvaaja Martti Rikkosen Aurora Aanaar -revontuliesityst\u00e4. Esitys koostui Rikkosen ottamista luontokuvista sek\u00e4 saamelaismuusikko Niillas Holmbergin ja Stefan Kvanstr\u00f6min s\u00e4velt\u00e4m\u00e4st\u00e4 musiikista. Loimuavat revontulet olivat kaunista katsottavaa. Valitettavasti <\/span>n<\/span>\u00e4m\u00e4 revontulet j\u00e4iv\u00e4t reissumme ainoiksi. N\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen alkoi opastettu kierroksemme Siidassa. Ensimm\u00e4iseksi haluamme kiitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n ihanaa opastamme, joka vastasi innokkaasti h\u00e4nelle esitettyihin kysymyksiin ja vietti yli tunnin yliaikaa meit\u00e4 opastaen. T\u00e4m\u00e4 kertoo jo varmasti paljon siit\u00e4, miten onnistunut vierailu Siidassa meill\u00e4 oli! Eli vahva suositus jo nyt Siidan opastetuille kierroksille! <\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Perusn\u00e4yttelyiden lis\u00e4ksi Siidassa on vaihtelevia n\u00e4yttelyit\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4simme ihailemaan kauniita luontokuvia Inarin maisemista. Kuvat: Venla\u00a0<\/strong><\/span><\/h6>\n

Kierroksen aluksi saimme ihastella paikallisten valokuvaajien luontokuvia Inarista sek\u00e4 kuulla Siidan ulkomuseon historiasta. Siidan ulkomuseossa esitell\u00e4\u00e4n muun muassa saamelaista rakennuskulttuuria sek\u00e4 esineellist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Ulkomuseon rakennukset ovat harvinaisia ja arvokkaita, sill\u00e4 ne ovat niit\u00e4 harvoja 1800-luvulta s\u00e4ilyneit\u00e4 taloja, jotka eiv\u00e4t tuhoutuneet Lapin sodan aikana. Ulkomuseoon emme valitettavasti p\u00e4\u00e4sseet tutustumaan sen tarkemmin, sill\u00e4 se ei ole talvisaikaan auki.<\/span><\/p>\n

Valokuvan\u00e4yttelyst\u00e4 siirryimme historiaosuuteen, jonka aikana saimme kuulla saamelaisten historian eri vaiheista. Kierroksen aikana perehdyttiin niin kielikysymyksiin, assimilaatioon, luontosuhteeseen kuin pukeutumiseen. Kielen ja kulttuurin heikkeneminen ovat seurausta pohjoismaisten valtioiden harjoittamasta 1900-luvun assimilaatiopolitiikasta, jonka tarkoituksena oli sulattaa saamelaiset valtakulttuuriin. Kouluissa sulauttaminen ilmeni 1940\u20131970-luvuilla muun muassa siten, ett\u00e4 saamen kielen puhuminen oli ankarasti kielletty. Mik\u00e4li lapset erehtyiv\u00e4t puhumaan omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n koulussa, heit\u00e4 rangaistiin. Oman lis\u00e4ns\u00e4 sulauttamiseen toi se, ett\u00e4 koulumatkat olivat pitki\u00e4, mink\u00e4 takia saamelaislapset muuttivat koulun yhteydess\u00e4 oleviin asuntoloihin. Kotiin p\u00e4\u00e4stiin vain pitkill\u00e4 lomilla. Pikkuhiljaa h\u00e4pe\u00e4 ja pelko johtivat siihen, etteiv\u00e4t lapset halunneet puhua omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n edes kotonaan. Osa halunnut en\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 seuraavalle sukupolvelle.\u00a0<\/span>Nyky\u00e4\u00e4n tilanne ei ole yht\u00e4 huono, sill\u00e4 saamen kielen tietoinen vaaliminen ja elvytt\u00e4minen on vahvistunut merkitt\u00e4v\u00e4sti 1980-luvulta l\u00e4htien. Esimerkiksi Suomen lakiin on kirjattu, ett\u00e4 saamelaisilla on oikeus saada viranomaispalvelua sek\u00e4 opetusta omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span>Saamen kielell\u00e4 on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueilla Enonteki\u00f6ss\u00e4, Inarissa, Utsjoen kunnissa sek\u00e4 Sodankyl\u00e4n pohjoisosassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vasemmalla oleva kielipuu havainnollistaa sit\u00e4, miten erilaisia saamen kielet ovat kesken\u00e4\u00e4n. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 maailmassa on yhteens\u00e4 11 eri saamen kielt\u00e4? Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kielt\u00e4: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Yleisin kieli on pohjoissaame, jota puhuu 75 % kaikista pohjoismaalaisista saamelaisista. Muut saamen kielet on m\u00e4\u00e4ritelty uhanalaisiksi tai jopa kokonaan kadonneiksi. Kuvat: Venla\u00a0<\/strong><\/span><\/h6>\n

Historiaosuuden j\u00e4lkeen siirryimme suureen n\u00e4yttelysaliin, joka teki meihin heti suuren vaikutuksen kauneudellaan ja visuaalisuudellaan. N\u00e4yttelysalin sein\u00e4t koostuivat koko sein\u00e4n kokoisista ja takaa valaistuista luontokuvista, jotka kuvastivat Yl\u00e4-Lapin luontoa 12 eri kuukautena.. Valokuvien tarkoituksena on havainnollistaa sit\u00e4, miten kaunis ja erilainen Yl\u00e4-Lapin luonto on eri vuoden aikoina ilmastoltaan, valaistukseltaan ja v\u00e4reilt\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi kuvilla on haluttu kuvastaa sit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa luonto on saamelaiskulttuurissa. Saamelaisille l<\/span>uonto ei ole mik\u00e4\u00e4n ihmisest\u00e4 erill\u00e4\u00e4n oleva asia vaan se on \u00a0t\u00e4rke\u00e4 osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arvostus luontoa kohtaan on suuri. Vahvasta luontoyhteydest\u00e4 kertoo paljon se, ett\u00e4 saamen kieliss\u00e4 on sadoittain luontoa sek\u00e4 luonnonilmi\u00f6it\u00e4 kuvaavia sanoja. Esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n porolle ja lumelle on satoja eri sanoja.\u00a0<\/span>Suuressa n\u00e4yttelysalissa saimme tutustua lis\u00e4\u00e4 luontosuhteeseen sek\u00e4 t\u00e4rkeimpiin elinkeinoihin eli poronkasvatukseen, kalastukseen ja mets\u00e4stykseen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Luonnonmateriaalit ovat todella merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa my\u00f6s saamelaisissa k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 pukeutumisessa. Oli upeaa n\u00e4hd\u00e4, miten taitavasti ja monimuotoisesti eri luonnon materiaaleja, kuten puuta ja poronnahkaa oli erilaisissa k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 hy\u00f6dynnetty. Lis\u00e4ksi opas kertoi meille saamenpuvuista ja niiden merkityksest\u00e4. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 saamenpukuja on useita erilaisia ja puvun malliin ja koristeluun vaikuttaa muun muassa asuinseutu, sukujuuret sek\u00e4 henkil\u00f6n siviilis\u00e4\u00e4ty?\u00a0<\/span>Pohjoissaameksi saamenpuku on\u00a0g\u00e1kti, <\/em>inarinsaameksi m\u00e1\u00e1ccuh<\/em> ja koltansaameksi m\u00e4\u00e4cca\u01e9<\/em><\/span>.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kahden tunnin opastuskierroksen j\u00e4lkeen oli vuorossa vapaata kiertely\u00e4 Siidan eri n\u00e4yttelyiss\u00e4. Erityisen mielenkiintoinen oli ”Viidon Sieiddit \u2013 Saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet” -n\u00e4yttely, jossa l\u00e4hestyttiin luontosuhteen ja el\u00e4m\u00e4ntapojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta kuvien, videon, \u00e4\u00e4nien sek\u00e4 musiikin avulla. Suurin osa n\u00e4yttelyn valokuvista oli tunnetun saamelaisen valokuva- ja videotaiteilija Marjo Helanderin k\u00e4sialaa.<\/p>\n

Parin tunnin kiertelyn j\u00e4lkeen alkoivat jo n\u00e4lk\u00e4 ja v\u00e4symys painamaan toden teolla. Eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 olimme olleet liikkeess\u00e4 jo kello 03:25 l\u00e4htien. Monet meniv\u00e4t kaupan kautta takaisin m\u00f6keille. Villeimm\u00e4t meist\u00e4 meniv\u00e4t nukkumaan jo kello 18:00, kun taas osa jaksoi k\u00e4vi tutustumassa paikalliseen menomestaan eli PaPaNaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Marjo Helanderin taideteoksia: vasemmalla ”H\u00e4m\u00e4r\u00e4n salaisuudet II” ja oikealla ”Kulutuksen anatomiaa”. Kuvat: Venla\u00a0<\/strong><\/span><\/h6>\n

P\u00e4iv\u00e4 2<\/b><\/span><\/h3>\n

Toinen p\u00e4iv\u00e4 Inarissa k\u00e4ynnistyi rennosti Hotelli Inarin herkullisella aamupalalla. Oli ihanaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 valmiiseen aamupalap\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja nauttia kiireett\u00e4 kupillinen kuumaa kahvia kaunista Inarij\u00e4rve\u00e4 samalla ihastellen.\u00a0P\u00e4iv\u00e4n aikataulu oli edellist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 huomattavan paljon rennompi, sill\u00e4 yhteinen ohjelma alkoi vasta kello 15. Osa hy\u00f6dynsi vapaa-ajan menem\u00e4ll\u00e4 l\u00e4heiselle luontopolun, kun taas toiset halusivat pyhitt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ajan opiskelulle ja p\u00e4iv\u00e4unille.\u00a0<\/span><\/p>\n

Toisen p\u00e4iv\u00e4n agendana oli vierailu\u00a0Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, joka on saamelaisen kulttuurin ja hallinnon keskus. Sajoksessa toimii useampi toimija, kuten esimerkiksi saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t, saamelaisalueen koulutuskeskus, saamelaiskirjasto, saamelaisarkisto sek\u00e4 erilaisia saamelaisyhdistyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi marraskuussa keskukseen oli v\u00e4liaikaisesti sijoitettuna YLE Oddasat eli saamenkielisten tv-uutisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimipisteet.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sajoksessa toimii useita eri toimijoita, mink\u00e4 takia se on t\u00e4rke\u00e4 kohtaamispaikka Inarissa. Kuvat: Venla\u00a0<\/span><\/strong><\/h6>\n

Opastettu kierroksemme alkoi Arttu Niemisen dokumentilla \u00a0”S\u00e1pmi \u2013 They Way of Being”, jonka aikana tehd\u00e4\u00e4n kokeellinen ja kulttuuriantropologinen matka Saamenmaan luontoon ja sen kanssa el\u00e4v\u00e4\u00e4n kulttuuriin. Dokumentti oli visuaalisesti todella kaunis ja vaikuttava. Alla linkki dokumentin traileriin.<\/p>\n