{"id":46,"date":"2016-06-26T16:57:39","date_gmt":"2016-06-26T16:57:39","guid":{"rendered":"http:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/?page_id=46"},"modified":"2023-03-27T13:07:19","modified_gmt":"2023-03-27T11:07:19","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/osakunnasta\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"

Pohjalaista yhteishenke\u00e4 jo 90 vuotta<\/strong><\/p>\n

Pohjalainen Kerho 1928-1957<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1922 perustettuun Turun yliopistoon oli tullut nuorisoa opiskelemaan laajalta alueelta. Kauaksi kotoa joutuneet opiskelijat perustivat vahvan maakuntahengen innostamana viisi maakuntakerhoa vuosina 1925-1928. Turun Yliopiston Pohjalainen Kerho perustettiin vuonna 1928. Sen synnytti pohjalaisten opiskelijoiden keskuudessa vallitseva suuri yhteenkuuluvuuden tunne. Kerhon tarkoituksena oli alusta alkaen pohjalaisuuden ja pohjalaisen hengen s\u00e4ilytt\u00e4minen opiskelupaikkakunnalla. Toiminnalla haluttiin my\u00f6s vaalia t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohjalaisen identiteetin osaa, omaa murretta. Lis\u00e4ksi pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n Turun Yliopistoa tunnetuksi kotiseudulla.<\/p>\n

23 Pohjanmaalta kotoisin olevaa opiskelijaa oli innokkaana paikalla perustavassa kokouksessa lokakuun kymmenenten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1928. Kokouksessa kerhon nimeksi hyv\u00e4ksyttiin Turun Yliopiston Pohjalainen Kerho. Seuraavassa kokouksessa marraskuussa hyv\u00e4ksyttiin kerhon s\u00e4\u00e4nn\u00f6t sek\u00e4 valittiin ensimm\u00e4iset virkailijat. Ensimm\u00e4isen\u00e4 puheenjohtajana toimi Olavi Pyh\u00e4lahti, joka valittiin teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s kahtena seuraavanakin kautena. Ensimm\u00e4iset toimihenkil\u00f6t olivat puheenjohtajan lis\u00e4ksi varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, em\u00e4nt\u00e4, yksi johtokunnan j\u00e4sen, sek\u00e4 tilintarkastajat. Taustavoimikseen Pohjalainen Kerho sai professorit V. A. Koskenniemen, J. G. Gran\u00f6n, ja M. H. Palomaan.<\/p>\n

Pohjalaisen kerhon toimintaa<\/strong><\/p>\n

1930-luvulla kokouksia pidettiin parhaimmillaan kerran kuukaudessa. Niiss\u00e4 k\u00e4siteltiin yhteisi\u00e4 toimintasuunnitelmia. Ep\u00e4virallisempana ohjelmaa kokouksissa oli esimerkiksi murre- ja kansantapatutkimusten esitt\u00e4minen. Paikalla oli yleens\u00e4 20-30 henkil\u00f6\u00e4. Varsinaisen kokouksen j\u00e4lkeen jatkettiin illanviettoa yleens\u00e4 yhdess\u00e4. Maakuntakerhojen yhteinen gramofoni oli tuolloin kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi illoissa juotiin kahvia ja teet\u00e4 sek\u00e4 nautittiin musiikki- ja lausuntaesityksist\u00e4. N\u00e4in\u00e4 iloisina illanviettoina saattoivat vanhat ja uudet opiskelijat tutustua paremmin toisiinsa.<\/p>\n

Vuosijuhlap\u00e4iv\u00e4ksi valittiin yliopiston rehtorin ehdottama 28. tammikuuta. Pohjalaisen Kerhon toiminnan vuoden kohokohta oli arvokas vuosijuhla. Vuonna 1931 ohjelmasta poistettiin tanssi, jotta juhla saisi vakavamman ja arvokkaamman leiman. N\u00e4in kerho seurasi Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien esimerkki\u00e4. Vuosijuhlaohjelmaan kuuluivat puheet, maakuntalaulut, kerholaisten ohjelmaesitykset ja vapaa sana. Vuosijuhlaperinne jatkui koko Pohjalaisen Kerhon toiminnan ajan.<\/p>\n

Kerhon ulkonaiseksi tunnusmerkiksi otettiin v\u00e4reilt\u00e4\u00e4n sini-valkoinen maakuntanauha. Ensimm\u00e4isen vuoden kerholaiset, eli beaanit, saivat omat nauhansa pikkujouluna. T\u00e4ll\u00f6in heist\u00e4 tuli t\u00e4ysvaltaisia j\u00e4seni\u00e4, civiksi\u00e4.<\/p>\n

Kerho j\u00e4rjesti suosittuja opiskelijatansseja, joita 1950-luvulla pidettiin vastavalmistuneessa Urheiluhallissa. Kotiseututy\u00f6 oli huomattava osa kerhon toimintaa. Siihen kuului kerholaisten vapaaehtoisesti tekem\u00e4 ker\u00e4ysty\u00f6, jonka tuloksia esiteltiin kokouksissa. Merkitt\u00e4vin kerhon yhteyteen muodostunut harrastuspiiri oli ompelu- ja talkooseura K\u00f6kk\u00e4. Se j\u00e4rjesti ompeluiltoja rajaseututy\u00f6n sek\u00e4 kerhon oman toiminnan hyv\u00e4ksi. Kerhon oman lehden, H\u00e4jyn, ensimm\u00e4inen numero ilmestyi 1931. H\u00e4jy\u00e4 oli tapana lukea \u00e4\u00e4neen kokousten j\u00e4lkeisiss\u00e4 illanvietoissa. Kulttuurin vastapainoksi Pohjalaisen kerhon toimintaan kuului my\u00f6s urheilua. Pohjalaiset menestyiv\u00e4t hyvin maakuntakerhojen v\u00e4lisiss\u00e4 yleisurheilu-, hiihto- ja sis\u00e4mestaruuskilpailuissa.<\/p>\n

Pohjalainen kerho teki yhteisty\u00f6t\u00e4 Turun yliopiston ylioppilaskunnan, muiden yliopiston maakuntakerhojen sek\u00e4 my\u00f6s Helsingin yliopiston Etel\u00e4- ja Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kanssa. Suhteita yll\u00e4pidettiin vierailemalla ja osallistumalla vuosijuhliin. Talvisodan syttyminen katkaisi Pohjalaisen kerhon vilkkaan toiminnan 1939. Seuraavan kerran kerho kokoontui vasta sotien j\u00e4lkeen 1945.<\/p>\n

Pohjalainen osakunta 1957-1969<\/strong><\/p>\n

Maakuntakerhot saivat osakseen paljon kritiikki\u00e4 1950-luvulla. Samaan aikaan yliopiston opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi tuhansiin. Heimoaatetta pidettiin vanhahtavana ja kerhotoiminnan katsottiin vain edist\u00e4v\u00e4n hajaannusta. Kulttuuritoimikunta asettui puolustamaan kerhoja. Maakuntakerhojen asema muuttui perusteellisesti Ylioppilaskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6- ja organisaatiouudistuksessa 1957, jolloin ylioppilaskunta jaettiin nelj\u00e4\u00e4n osakuntaan. Turun Yliopiston Pohjalaisesta Kerhosta tuli Pohjalainen Osakunta. Uudistuksen my\u00f6t\u00e4 osakuntaan kuuluminen tuli pakolliseksi jokaiselle opiskelijalle ja osakuntien j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4t nousivat. Pohjalainen osakunta sai vuonna 1960 toimitilakseen yo-talo B:n pohjakerroksen. Osakunta eli toimeliainta aikaansa.<\/p>\n

Muuttuminen maakuntakerhoista osakunniksi toi mukanaan uusia teht\u00e4vi\u00e4. Yksi n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 oli beaanikasvatus. Uudet ylioppilaat, eli beaanit, tekiv\u00e4t ensimm\u00e4isen opiskeluvuotensa aikana ns. beaanit\u00f6it\u00e4, joita osakunnalla oli oikeus teett\u00e4\u00e4 tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4llaisia t\u00f6it\u00e4 oli esimerkiksi arpojen myynti. He osallistuivat lis\u00e4ksi beaanikoulutukseen, eli tutustuivat opiskeluun ja opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6ihin. Vapun aattona heist\u00e4 tuli t\u00e4ysvaltaisia osakunnan ja ylioppilaskunnan j\u00e4seni\u00e4. Silloin he saivat osakuntanauhansa. Pidettiin kahdenlaisia kokouksia, hallituksen sek\u00e4 osakuntakokouksia. J\u00e4lkimm\u00e4isiin kaikilla osakuntalaisilla oli oikeus osallistua. Noin joka toinen viikko pidett\u00e4viin osakuntakokouksiin osallistui yleens\u00e4 30-60 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1962 osakunta sai oman lippunsa. Se oli jaettu kahteen osaan ja siin\u00e4 oli kuvattu Pohjanmaan ja Lapin vaakunat. Osakuntanauhojen lis\u00e4ksi ulkoisina tunnusmerkkein\u00e4 jaettiin ansio- ja kunnianauhoja sek\u00e4 pikkujouluissa ansioituneimmille osakuntalaisille jaettavia harrastemerkkej\u00e4.<\/p>\n

Osakunta osallistui vuosittain edustajistovaaleihin, ja sai l\u00e4pi useita ehdokkaita. Yleens\u00e4 ehdokasasettelu sujui ilman konflikteja, mutta vuonna 1966 TPO:n sis\u00e4ll\u00e4 tapahtui poliittinen jako ja osakunta meni vaaleihin kahtena erillisen\u00e4 vaaliliittona. 1960-luvun loppua kohden poliittiset ja ainej\u00e4rjest\u00f6t tulivat mukaan vaaleihin. Vuonna 1970 TPO j\u00e4i pois vaaleista.<\/p>\n

Tapahtumia ja toimintaa<\/strong><\/p>\n

Vuosijuhla oli edelleen kaikkein merkitt\u00e4vin juhlatilaisuus. Yleens\u00e4 se pidettiin juhlavassa ravintolassa. Sen j\u00e4lkeen ohjelmaan kuuluivat jatkot osakunnan omissa tiloissa. Juhliin omaksuttiin 1960-luvulla juhlavia akateemisia tapoja helsinkil\u00e4isist\u00e4 osakunnista. Uutena vuosijuhlien ohjelmaan lis\u00e4ttiin stipendien jako. Tavallista arvokkaammin juhlittiin 40-vuotisjuhlia vuonna 1969. Tuolloin j\u00e4rjestettiin juhlaviikko, johon kuului mm. konsertti, pohjalaisen taiteen n\u00e4yttely ja illallistanssiaiset Turun Linnassa. Toimikauden ensimm\u00e4inen juhla oli lokakuussa vietett\u00e4v\u00e4 seniorijuhla.<\/p>\n

Suosittuja viihdetilaisuuksia olivat osakunnan tee-, nakki- ja olutillat, joiden ohjelmasta huolehtivat beaanit. Toisten osakuntien ja \u00c5bo Akademin \u00d6sterbottniska Nationenin kanssa pidettiin yhteisi\u00e4 illanviettoja. Muita tapahtumia olivat lauluillat ja maksulliset tanssit. Tanssien maksullisuutta kritisoitiin, mutta niiden suosio oli suuri ja niist\u00e4 saadut varat kattoivat hyvin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 menoja.<\/p>\n

Viihdetoimintaa oli paljon, mutta kulttuuriakaan ei unohdettu. Osakunnan t\u00e4rkein informaatiov\u00e4line, oma lehti H\u00e4jy, vuodesta 1964 l\u00e4htien Topos. Se oli kulttuuripainotteinen ja kantaaottava, valtakunnallisestikin tunnettu lehti. Taloudellisten vaikeuksien takia Topos jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan 1967. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen lehte\u00e4 julkaistiin monistettuna ja l\u00e4hinn\u00e4 informaatiopainotteisena.<\/p>\n

Vuonna 1961 TPO alkoi pit\u00e4\u00e4 aiheiltaan toinen toistaan rep\u00e4isev\u00e4mpi\u00e4 keskustelu- ja v\u00e4ittelytilaisuuksia. Aiheina olivat mm. “Mit\u00e4 on olla kommunisti”, “Opiskelija ja mielenterveys”, “Sukupuolinen kanssak\u00e4yminen opiskelija-milj\u00f6\u00f6ss\u00e4”, sek\u00e4 presidentinvaalien edell\u00e4 “Kekkonen vai Honka”. Perustettiin muutamia harrastuspiirej\u00e4, kuten Kirjallisuuskerho ja Klassisen musiikin kerho. Jo Pohjalaisen Kerhon aikana alkunsa saanut K\u00f6kk\u00e4 toimi edelleen aktiivisesti. Kaupunginteatteriin ja Turun Ylioppilasteatteriin suuntautuneet teatteriekskursiot olivat suosittuja.<\/p>\n

Yhteydet kotiseutuun<\/strong><\/p>\n

Yhteydenpito kotimaakuntiin vilkastui osakuntatoiminnan aikana. Tehtiin maakuntamatkoja, kotiseutututkimusta, ja tuettiin kotiseutukulttuuria. Vuosittain valittava kotiseututoimikunta huolehti alueellisesta suhdetoiminnasta. Osakuntalaiset ker\u00e4siv\u00e4t runsaasti murre\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 Lapista ja Pohjanmaalta. Kotiseutukulttuurin alalla merkitt\u00e4vin ty\u00f6kohde oli Saamelaismuseohanke, joka alkoi vuonna 1962 ja jatkui koko 1960-luvun. Hankkeeseen kuului saamelaismuseon rakentaminen Inariin sek\u00e4 esineist\u00f6n ker\u00e4ys. TPO osallistui siihen yhdess\u00e4 Varsinaissuomalaisen Osakunnan kanssa.<\/p>\n

Vuodesta 1962 l\u00e4htien osakuntalaiset tekiv\u00e4t vanhainkotikiertueita osakunnan kanta-alueelle. Retkille l\u00e4hti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikoihin vuosittain noin 6-7 osakuntalaista. He kierteliv\u00e4t lis\u00e4ksi kouluissa ja nuorisoseuroissa, joista my\u00f6s tehtiin vastavierailuja Turkuun. TPO antoi ahkerasti opintoneuvontaa Pohjanmaan kouluissa. Maakuntalehtiin ja \u0096radioihin jaettiin informaatiota yliopistosta ja osakunnasta. Tieto kulki my\u00f6s toiseen suuntaan, osakuntalaiset edustajat toivat alueellisilta kehityspolitiikkap\u00e4ivilt\u00e4 informaatiota Turkuun.<\/p>\n

Vuosia 1964 ja 1965 lukuun ottamatta Turun Yliopiston Pohjalaisella Osakunnalla ei ollut omia kes\u00e4p\u00e4ivi\u00e4, vaan se osallistui samoille kes\u00e4p\u00e4iville Helsingin pohjalaisten osakuntien kanssa. Muiden korkeakoulujen pohjalaisiin osakuntiin pyrittiin luomaan ahkerasti suhteita.<\/p>\n

Osakuntajako puretaan<\/strong><\/p>\n

1960-luvulla ylioppilasmaailmassa tapahtui muutoksia. Valkolakin arvostus laski ja yliopiston merkitys muuttui “vapaan sivistyksen kehdosta” l\u00e4hinn\u00e4 paikaksi, josta haetaan oppi toimeentulon turvaamiseksi. Osakuntien pakkoj\u00e4senyytt\u00e4 kritisoivat aineyhdistykset kasvattivat suosiotaan. Opiskelijoiden mielenkiinto alkoi samoihin aikoihin kohdistua entist\u00e4 enemm\u00e4n opiskelijapolitiikkaan, jonka seurauksena poliittiset j\u00e4rjest\u00f6t kasvattivat j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ylioppilaskunnassa alettiin todenteolla keskustella osakuntajaon tarpeellisuudesta. Vuonna 1969 uudella ylioppilaskunta-asetuksella TYY:n edustajisto poisti Ylioppilaskunnan osakuntajaon.<\/p>\n

Osakunnista tuli n\u00e4in tasa-arvoisia Ylioppilaskunnan alayhdistyksi\u00e4. Liittyminen osakuntaan ei en\u00e4\u00e4 ollut pakollista, niinp\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 laski. Osakunnat menettiv\u00e4t opiskelijaj\u00e4seni\u00e4\u00e4n muille alayhdistyksille. Uudessa tilanteessa oli l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia toimintamuotoja houkuttelemaan uusia j\u00e4seni\u00e4. Osakunta rekister\u00f6itiin yhdistykseksi 26. syyskuuta 1969.<\/p>\n

Yhdistysmuotoinen Pohjalainen Osakunta 1969-<\/strong><\/p>\n

Uudeksi erikoistavoitteekseen TPO m\u00e4\u00e4ritteli s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4\u00e4n kasvattaa j\u00e4senist\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisesti valveutuneita kansalaisia, jotka huolehtisivat Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin aluepoliittisesta kehityksest\u00e4. 1970-luvulla j\u00e4rjestettiinkin runsaasti kehityspoliittisia keskusteluja sek\u00e4 maakuntailtoja. Kun aikaisemmin oli pyritty s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiseuturakkautta ja is\u00e4nmaallista henke\u00e4, olivat tavoitteet nyt konkreettisempia. My\u00f6s yhteistoimintaa muiden opiskelijayhdistysten kanssa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Pohjalaisen Osakunnan toimintaa vaikeutti j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n laskun lis\u00e4ksi ep\u00e4varmuus toimitiloista. TPO oli jo valmistautunut l\u00e4htem\u00e4\u00e4n toimitiloistaan, mutta TYY vuokrasikin tilat osakunnille ylioppilastaloilta.<\/p>\n

Uudessa, yhdistysmuotoisessa osakunnassa oli mukana viel\u00e4 paljon 1960-luvun aktiivij\u00e4seni\u00e4. Toiminta oli tunnustelevaa ja kokeilevaa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta passivoitumisen merkit olivat jo havaittavissa. Vuoden 1970 merkitt\u00e4v\u00e4 tapaus oli Botnia 70 \u0096n\u00e4yttely, jonka tarkoitus oli esitell\u00e4 Pohjois-Suomen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Tapahtuma ep\u00e4onnistui taloudellisesti, mik\u00e4 johti osakuntael\u00e4m\u00e4n taantumiseen.<\/p>\n

Vuonna 1971 politisoituminen alkoi n\u00e4ky\u00e4 enemm\u00e4n osakunnan hallituksessa. TPO ryhtyi esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rkk\u00e4\u00e4mmin erilaisia julkilausumia sek\u00e4 ottamaan kantaa maakuntaa ja opiskelijaa loukkaaviin asioihin. Tuon ajan toimintakertomuksessa todetaankin, ett\u00e4 “iloisen ylioppilaan tilalle on tullut kriittinen, ajatteleva opiskelija, joka ei tyydy kuluttamaan kallista aikaansa heimohenkiseen hymistelyyn”. Hallituksen paikoista ja toimista kilpailtiin, mik\u00e4 n\u00e4kyi muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 osakuntaan liittyi runsaasti j\u00e4seni\u00e4 sen edustaman alueen ulkopuolelta. Uusista aatteista huolimatta toiminta passivoitui ja yksipuolistui. Passiivisimpia olivat kaudet 1973-75.<\/p>\n

Uudelleen aktivoituminen<\/strong><\/p>\n

Pohjalaisen Osakunnan jonkin aikaa aallon pohjassa ollut toiminta alkoi virit\u00e4 uudelleen syksyll\u00e4 1976. Seuraavina vuosina TPO:laisten mieliin nousi optimismi osakuntahengen uudesta noususta. Tavoitteeksi asetettiin toiminnan monipuolistaminen. Lauluiltaperinne sek\u00e4 yhteiset illanvietot \u00d6sterbottniska Nationenin kanssa her\u00e4tettiin henkiin, ja yhteyksi\u00e4 Helsingin yliopiston pohjalaisiin osakuntiin alettiin l\u00e4mmitell\u00e4 uudelleen. Tavallaan oli palattu uudelleen Pohjalaisen Kerhon aatteisiin, sill\u00e4 toimintasuunnitelmassa 1978-79 todettiin, ett\u00e4 osakunnassa pyritt\u00e4isiin toimimaan niiden periaatteiden pohjalta, jotka olivat vaikuttamassa jo Pohjalaista Kerhoa perustettaessa.<\/p>\n

1970-luvun alussa Pohjalaisen Osakunnan lehte\u00e4 julkaistiin nimell\u00e4 TeePeeOo-lehti. Sen syrj\u00e4ytti Varsinaissuomalaisen Osakunnan ja opintosuuntayhdistys Indeksin kanssa yhteisesti toimitettu Argumentti-lehti, joka lakkautettiin toimituskustannusten noustua liian korkeiksi 1973. TPO oli t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ilman omaa lehte\u00e4, kunnes syksyll\u00e4 1978 julkaistiin osakunnan nime\u00e4 kantava Pohjalainen Osakunta \u0096lehti. Vuonna 1972 ilmestyi merkitt\u00e4v\u00e4 kokoelma Acta Botnica, joka sis\u00e4lsi arvovaltaisia tieteellisi\u00e4 kirjoituksia sek\u00e4 kulttuuria. Osakunnan 50-vuotisjuhlahistoriikki ilmestyi omana julkaisunaan vuonna 1979.<\/p>\n

1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 osakunta pani vireille s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutoksen vuosip\u00e4iv\u00e4n siirt\u00e4miseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemp\u00e4\u00e4n ajankohtaan.<\/p>\n

Toimintaa 1980- ja 1990-luvuilla<\/strong><\/p>\n

Seniori- ja vuosijuhlia pyrittiin 1970-luvulla muuttamaan vapaamuotoisemmiksi. Vuosijuhlien viettoon tuli 1970 ja 1980-luvulla taukoja, ja esimerkiksi vuonna 1974 vuosijuhlan korvasi Pelimanni-ilta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen varsinainen vuosijuhla pidettiin vasta 1979, jolloin osakunta vietti 50-vuotisjuhlaansa Turun Linnassa.<\/p>\n

Mittavia kulttuuritoimintahankkeita 1980-luvulla olivat mm. vuonna 1982 pohjalaisaiheinen Talonpoikaisooppera ja 1983 valmistunut siirtolaisaiheinen laulun\u00e4ytelm\u00e4, johon osallistui my\u00f6s SKO:laisia. N\u00e4ytelm\u00e4 esitettiin samana vuonna Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, joiden yhteydess\u00e4 osakunta my\u00f6s vietti omia kes\u00e4p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

1990-luvulla toiminta oli melko pienimuotoista, mutta aktiivista. Opiskelijoiden yhteiset juhlat, vappu ja laskiainen, vietettiin yhdess\u00e4. Viini- ja lauluiltaperinne jatkui edelleen, samoin yhteiset illanvietot naapuriosakuntien kanssa. My\u00f6s sauna- ja peli-iltoja j\u00e4rjestettiin. Urheilumenestyst\u00e4 hankittiin kyyk\u00e4ss\u00e4 ja pes\u00e4pallossa.<\/p>\n

P\u00e4ivystys toimistolla oli tuohon aikaan jopa p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4, mutta porukkaa niiss\u00e4 ei siit\u00e4 huolimatta k\u00e4ynyt kovin ahkerasti. TPO:n oma lehti ilmestyi tuolloin nimell\u00e4 Nova Botnica.<\/p>\n

TPO uudella vuosituhannella<\/strong><\/p>\n

Arvokkaampien vuosijuhlien ja seniorijuhlien lis\u00e4ksi yhteist\u00e4 toimintaa ovat olleet esimerkiksi viini- ja peli-illat, rymyristeilyt ja pikkujoulut. Kulttuuriin on tutustuttu k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 katsomassa yhdess\u00e4 teatteria ja elokuvia. Urheilullisempaa toimintaa ovat edustaneet osakuntien v\u00e4liset megazone-turnaukset, sek\u00e4 kyykk\u00e4, jonka harrastaminen oli vuosituhannen alussa varsin ahkeraa. Kokeiltu on my\u00f6s esimerkiksi sein\u00e4kiipeily\u00e4 ja hohtokeilausta.<\/p>\n

2000-luvulla osakunta on joutunut muuttamaan jo kaksikin kertaa. Vappuna 2012 TPO muutti Ylioppilastalo B:n remontin vuoksi Kirkkotielle, Uusiksen vinttikerrokseen. Marraskuussa 2015 oli edess\u00e4 j\u00e4lleen muutto, kun Uusi-S sulki ovensa puskutraktorien edest\u00e4. Osakunta siirsi omaisuutensa takaisin Ylioppilastalo B:n katutasoon, miss\u00e4 se nyky\u00e4\u00e4n asustaa SKOn ja SHOn kanssa Osakuntatila B:ss\u00e4.<\/p>\n

Ylioppilastalo B:n katutasosta, SKOn ja SHOn naapurista, TPO muutti Q-talon alakertaan syksyll\u00e4 2017. Toimisto “Q:lla” on pieni, mutta todistettavasti sinne mahtuu kymmenkunta osakuntalaista. Toimisto sisustettiin p\u00e4\u00e4osin lahjoituksena saaduin huonekaluin.<\/p>\n

Pohjalaiseen osakuntaan ei liityt\u00e4 ainoastaan pohjalaisuuden takia, vaan halusta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaasti omaa murrettaan ja viett\u00e4\u00e4 aikaa samanhenkisten joukossa, sek\u00e4 halusta tutustua uusiin ihmisiin yli tiedekuntarajojen. Kotiseuturakkaus on pohjalaisilla vahvaa, mutta viel\u00e4 voimakkaammin sen tuntee silloin, kun asuu kaukana synnyinseuduiltaan. Siin\u00e4 kenties yksi syy, miksi 95-vuotias Pohjalainen Osakunta viel\u00e4kin toimii.<\/p>\n

Heli Hautaniemi vuonna 2003<\/p>\n

(Viimeist\u00e4 lukua muokannut ja t\u00e4ydent\u00e4nyt Tomi Mets\u00e4l\u00e4 vuonna 2016 sek\u00e4 Henna-Riikka Lahtinen vuonna 2023.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjalaista yhteishenke\u00e4 jo 90 vuotta Pohjalainen Kerho 1928-1957 Vuonna 1922 perustettuun Turun yliopistoon oli tullut nuorisoa opiskelemaan laajalta alueelta. Kauaksi kotoa joutuneet opiskelijat perustivat vahvan maakuntahengen innostamana viisi maakuntakerhoa vuosina 1925-1928. Turun Yliopiston Pohjalainen Kerho perustettiin vuonna 1928. Sen synnytti pohjalaisten opiskelijoiden keskuudessa vallitseva suuri yhteenkuuluvuuden tunne. Kerhon tarkoituksena oli alusta alkaen pohjalaisuuden ja pohjalaisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":101,"featured_media":0,"parent":24,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-46","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/46","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/101"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/46\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":453,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/46\/revisions\/453"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/tpo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}