{"id":1471,"date":"2016-11-03T13:20:03","date_gmt":"2016-11-03T11:20:03","guid":{"rendered":"http:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/?p=1471"},"modified":"2017-08-15T21:59:35","modified_gmt":"2017-08-15T19:59:35","slug":"kirsi-alanivan-haastattelu-naiseudesta-luonnosta-ja-kirjoittamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/2016\/11\/kirsi-alanivan-haastattelu-naiseudesta-luonnosta-ja-kirjoittamisesta\/","title":{"rendered":"Kirsi Alanivan haastattelu \u2013 Naiseudesta, luonnosta ja kirjoittamisesta"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2016\/11\/kirsi_alaniva_mv-3254.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1472 alignleft\" src=\"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2016\/11\/kirsi_alaniva_mv-3254-200x300.jpg\" alt=\"kirsi_alaniva_mv-3254\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2016\/11\/kirsi_alaniva_mv-3254-200x300.jpg 200w, https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2016\/11\/kirsi_alaniva_mv-3254-768x1152.jpg 768w, https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2016\/11\/kirsi_alaniva_mv-3254-683x1024.jpg 683w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>NAISEUDESTA, LUONNOSTA JA KIRJOITTAMISESTA<\/strong><\/p>\n<p><em>Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Kirsi Alaniva voitti syksyll\u00e4 2015 Turun yliopiston ja Savukeitaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjoituskilpailun. H\u00e4nen romaaninsa Villa Vietin linnut ilmestyi Savukeitaan kustantamana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Romaani kertoo monen sukupolven naisista vanhassa kartanossa keskell\u00e4 saarta, jolla luonnonvoimat jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t. Ekho p\u00e4\u00e4si tekem\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postihaastattelun esikoiskirjailijasta.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Millainen prosessi kirjan kirjoittaminen oli?<\/strong><\/p>\n<p>Hyvin intuitiivinen ja\u00a0vaistonvarainen. Kirjoitin pitk\u00e4\u00e4n niin, etten tiennyt mit\u00e4 tarinassa tulee tapahtumaan. Heitt\u00e4ydyin tekstin viet\u00e4v\u00e4ksi ja\u00a0annoin henkil\u00f6hahmojen synty\u00e4 paperilla,\u00a0kuljettaa juonta eteenp\u00e4in. Prosessia voi tietyll\u00e4 tavalla\u00a0kuvata my\u00f6s fyysiseksi, sill\u00e4 el\u00e4ydyn voimakkaasti kirjoittamieni henkil\u00f6iden kohtaloihin. V\u00e4lill\u00e4 hikoilin ja v\u00e4lill\u00e4 itkin, k\u00e4sikirjoitus oli kuin rinnakkainen todellisuus, johon upposin kirjoittaessani.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miten idea ja tarina syntyiv\u00e4t?<\/strong><\/p>\n<p>Tarina syntyi v\u00e4hitellen, yksitt\u00e4isist\u00e4 ajatuksista ja kuvista.\u00a0Esimerkiksi Marthan hahmo syntyi jo luovan kirjoittamisen aineopintojen p\u00e4\u00e4sykokeissa. Kirjoitin henkil\u00f6kuvaa\u00a0kuvitteellisesta feministikirjailijasta, ja jostain tajuntani sy\u00f6vereist\u00e4 putkahti Martha\u00a0murisemaan ullakon nurkalle. Hahmo j\u00e4i kummittelemaan mieleeni\u00a0ja p\u00e4\u00e4tyi lopulta romaaniin, koska halusin tiet\u00e4\u00e4 kuka h\u00e4n on ja millainen tarina h\u00e4nell\u00e4 olisi mahdollisesti kerrottavanaan.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen vuoden kirjoitin kohtauksia sielt\u00e4 ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4, toisen vuoden keskityin enemm\u00e4n\u00a0rakenteeseen ja kokonaisuuteen. Ammensin vaikutteita kaikkialta:\u00a0kirjallisuudesta, elokuvista, valokuvista ja\u00a0ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 luonnosta.\u00a0Viritt\u00e4ytyess\u00e4ni juuri synnytt\u00e4neen Mildan nahkoihin katselin muun muassa englantilaisen valokuvaajan <strong>Jenny Lewisin<\/strong> kuvia teoksesta <em>Mothers and their newborn babies<\/em> ja yritin\u00a0kuvitella,\u00a0millaisia petoja kuvien\u00a0naisista kuoriutuisi, jos joku riist\u00e4isi vastasyntyneen\u00a0heid\u00e4n rinnoiltaan. Ellien ja Ilsen suhteeseen sain puolestaan vaikutteita <strong>Maysles<\/strong>-veljesten elokuvasta <em>Grey Garden<\/em>s<em>,\u00a0<\/em>joka kuvaa vanhassa kartanossa\u00a0asuvien \u00e4idin ja tytt\u00e4ren el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kirjoitusprosessin aikana tuntui\u00a0silt\u00e4, ett\u00e4 kaikki ymp\u00e4rill\u00e4 oleva liittyi\u00a0tavalla tai toisella ty\u00f6n alla olevaan tekstiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kirjasi rehev\u00e4st\u00e4 ja maagisesta kirjoitustavasta tulee mieleen etel\u00e4amerikkalainen maaginen realismi. Onko sinulla jotain kirjallisia esikuvia? Mink\u00e4laisia kirjoja itse luet?<\/strong><\/p>\n<p>Maaginen realismi tarttui tekstiini varmaan\u00a0jo vuonna 2003, jolloin opiskelin\u00a0vuoden Chiless\u00e4. Sen j\u00e4lkeen olen opinnoissani keskittynyt latinalaisen Amerikan kirjallisuuteen ja imenyt lis\u00e4\u00e4 vaikutteita. Luen p\u00e4\u00e4asiallisesti maailmankirjallisuutta, ja heikot kohtani l\u00f6ytyv\u00e4t nykykirjallisuudesta ja kotimaisesta kirjallisuudesta.\u00a0Olen tosin viime aikoina yritt\u00e4nyt paikata sivistyst\u00e4ni etenkin kotimaisen kirjallisuuden osalta.\u00a0Ihailen suunnattomasti\u00a0islantilaista\u00a0<strong>Vigd\u00eds Grimsd\u00f3ttiria<\/strong>, jonka lyyrinen proosa r\u00e4j\u00e4ytti tajuntani kymmenisen vuotta sitten. Vaivun jokaisen lukemani kirjan j\u00e4lkeen aina jonkinlaiseen\u00a0Vigd\u00eds Grimsd\u00f3ttir -psykoosiin. Nautin kirjallisuudesta, joka h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 rajat toden ja kuvitelman v\u00e4lill\u00e4, arkirealistinen fiktio\u00a0saa minut puolestaan vain haukottelemaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kirjassa keskeiset henkil\u00f6t ovat naisia. Vaikka\u00a0monet heist\u00e4 kokevat v\u00e4kivaltaa tai\u00a0alistamista miehilt\u00e4, naiset kuvataan rohkeina, ruumiillisina ja\u00a0riemukkaina. Halusitko tarkoituksella kirjoittaa juuri naiseudesta?<\/strong><\/p>\n<p>Kyll\u00e4. Raskaaksi tulemiseni j\u00e4lkeen pohdin paljon naisen ruumiillisuuteen\u00a0ja seksuaalisuuteen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. \u00c4idiksi tuleminen oli el\u00e4m\u00e4ni alkukantaisin ja el\u00e4imellisin kokemus, ja l\u00e4hdin hahmottelemaan kirjani naisia nimenomaan t\u00e4h\u00e4n\u00a0kokemukseen liittyvien kysymysten kautta. Halusin my\u00f6s kirjoittaessani kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 uhriutumisen ja passiivisuuden sijaan kirjani naiset olisivat olosuhteista riippumatta itsen\u00e4isi\u00e4 ja voimakkaita hahmoja. My\u00f6s naisen\u00a0halu on\u00a0taiteessa edelleen jonkinlainen tabu, jonka halusin r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kappaleiksi. Oli my\u00f6s virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 antaa miehille kerrankin pelkk\u00e4 statistin rooli.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kirjassasi luonnossa tapahtuu usein mullistuksia samalla kun ihmisille tapahtuu jotain j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Mink\u00e4lainen on\u00a0oma suhteesi luontoon, ja miten luonto on vaikuttanut kirjoittamiseesi?\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Asuin kuusi vuotta Turussa Ruissalon saarella. Vaikka saarelta on vain viisi kilometri\u00e4 keskustaan, on\u00a0henkinen et\u00e4isyys kaupunkiin paljon pidempi. Kes\u00e4ll\u00e4 ukkonen katkoi aina s\u00e4hk\u00f6t, ja talvella hautauduimme lumikinosten keskelle. Luonto oli jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 arjessani. Asunnossamme ei ollut suihkua, ja pesulle p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen piti kantaa sadevett\u00e4 saunalle ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 se puilla. Keitti\u00f6n nurkista puski hiiri\u00e4 ja kuoriaisia, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nimaailman kyll\u00e4stiv\u00e4t saaren linnut, ja kes\u00e4isin pihalla loikkivat mets\u00e4kauriit, j\u00e4nikset ja ketut. Luonto ik\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4visti tajuntani ja tihkui sitten kirjoitusprosessin\u00a0kautta tekstiin. Asun nyky\u00e4\u00e4n keskustassa, mutta saari el\u00e4\u00e4 minussa edelleen\u00a0fyysisen\u00e4 kokemuksena. Pystyisin\u00a0yh\u00e4\u00a0py\u00f6r\u00e4ilem\u00e4\u00e4n\u00a0vanhaan kotiini vaikka silm\u00e4t kiinni, niin tutuiksi kotimatkan mutkat ja kumpareet tulivat kuuden vuoden aikana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 oli vaikeinta kirjan kirjoittamisessa?<\/strong><\/p>\n<p>Sanoisin, ett\u00e4 alussa haastavinta oli naisen seksuaalisuudesta kirjoittaminen. Kulttuurimme on niin l\u00e4peens\u00e4 miehisen katseen kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 ajauduin jatkuvasti kirjoittamaan teksti\u00e4 tavalla tai toisella\u00a0heteroseksuaalisen miehen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jouduin tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin viimein irtaantumaan tuosta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuvatessani Ellien her\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 seksuaalisuutta halusin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota nimenomaan fyysisiin ja\u00a0biologisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin\u00a0ja kuvata ruumiissa tapahtuvia muutoksia er\u00e4\u00e4nlaisena\u00a0hallitsemattomana luonnonvoimana. Miehen seksuaalisuuttahan kuvataan usein\u00a0primitiivisen\u00e4 ja aktiivisena voimana, kun taas naisen seksuaalisuus on jotain hallittua ja mystist\u00e4,\u00a0kulttuuriin sidoksissa olevaa energiaa.\u00a0Halusin rikkoa t\u00e4m\u00e4n asetelman.\u00a0Marthan ja Britan kokemuksissa halusin puolestaan\u00a0korostaa\u00a0naisen seksuaalisuutta er\u00e4\u00e4nlaisena autonomisena alueena, jossa miehisell\u00e4 halulla\u00a0ei ole mit\u00e4\u00e4n sijaa.<\/p>\n<p>Vaikeaa oli puolestaan keskitty\u00e4 taustaty\u00f6n tekemiseen. Kirjoittamisen vimma oli niin valtava, etten olisi mill\u00e4\u00e4n malttanut pys\u00e4hty\u00e4 ja tarttua tietokirjallisuuteen. Ideaalitilanteessa tiet\u00e4isin aiheestani kaiken tarvittavan ja voisin vain keskitty\u00e4 kieleen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Koetko, ett\u00e4 yleisen kirjallisuustieteen opinnot ovat vaikuttaneet kirjoittamiseesi?<\/strong><br \/>\nYleisen kirjallisuustieteen opinnot tarjosivat v\u00e4lineet tekstin taustalla vaikuttavien ajatusten l\u00f6yt\u00e4miseen. Kirjoitin kandini\u00a0kolumbialaisen <strong>Laura Restrepon<\/strong> teoksesta\u00a0<em>Houre<\/em>, ja k\u00e4sittelin tutkimuksessani paljon muistin ja todellisuuden v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Lukemani teoriat vaikuttivat varmasti esikoisromaanini teemojen syntymiseen. En voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 opintojen aikana lukemani kirjallisuuden merkityst\u00e4: tuskin olisin\u00a0ilman opintoja tullut lukeneeksi yht\u00e4 paljon ja laajasti erilaista kirjallisuutta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ent\u00e4 luovan kirjoittamisen opinnot?<\/strong><br \/>\nLuovan kirjoittamisen opintojen aikana l\u00f6ysin oman \u00e4\u00e4neni kirjoittajana. Perusopintojen p\u00e4\u00e4tteeksi kuvasin\u00a0itse\u00e4ni\u00a0er\u00e4\u00e4nlaiseksi maatuska-nukeksi, jonka sis\u00e4lle erilaiset kirjoittaja-identiteetit ovat kerrostuneet p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Aineopintojen aikana nuo kerrostumat sulautuivat viimein yhteen ja pystyin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kaikkia samanaikaisesti kirjoittaessani.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Onko sinulla jotain terveisi\u00e4 Ekhon lukijoille tai kirjan kirjoittamisesta haaveileville kirjallisuudenopiskelijoille?<\/strong><\/p>\n<p>Etsik\u00e4\u00e4 omat vahvuutenne kirjoittajina, ja\u00a0tulkaa parhaiksi siin\u00e4 miss\u00e4 jo olette hyvi\u00e4.<\/p>\n<p>Kysymykset: <strong>Rosa Aphalo<\/strong><\/p>\n<p><em>Haastattelu on julkaistu aiemmin Ekhon numerossa 1\/2016.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>NAISEUDESTA, LUONNOSTA JA KIRJOITTAMISESTA Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Kirsi Alaniva voitti syksyll\u00e4 2015 Turun yliopiston ja Savukeitaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjoituskilpailun. H\u00e4nen romaaninsa Villa Vietin linnut ilmestyi Savukeitaan kustantamana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Romaani kertoo monen sukupolven naisista vanhassa kartanossa keskell\u00e4 saarta, jolla luonnonvoimat jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t. Ekho p\u00e4\u00e4si tekem\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postihaastattelun esikoiskirjailijasta. &nbsp; Millainen prosessi kirjan kirjoittaminen oli? Hyvin intuitiivinen ja\u00a0vaistonvarainen. Kirjoitin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":274,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1471","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/274"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1471"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1473,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471\/revisions\/1473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/prometheus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}