Museologian historiaa

Museologian juuret omana tieteenalanaan ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle. Saksalainen bibliografi ja kirjallisuushistorioitsija J. G. T. Graesse perusti vuonna 1877 aikakauskirjan Zeitschrift für Museologie und Antiquitätenkunden (suomeksi Museologian ja antiikkiesinetiedon aikakauskirja). Ensimmäinen museologian oppituoli perustettiin Brünnin (nyk. Brno) yliopistoon vuonna 1919.

Museologia tutkii museoiden syntyhistoriaan liittyviä kulttuurisia prosesseja, museoiden tehtäviä sekä niitä yhteyksiä, joita museoilla instituutioina on ympäröivään maailmaan. Museologia tarkasteleekin ennemmin museoiden ja yhteiskunnan välisiä suhteita, kuin museoita itseään.

Suomen museoliiton alainen työryhmä laati vuonna 1982 Korkeakouluneuvoston pyynnöstä ehdotuksen museologian perusopinnoista. Ehdotuksen mukainen museologian arvosanaopetus alkoi syksyllä 1983 Jyväskylän yliopistossa, ja myöhemmin opetusta alettiin järjestää myös Turussa, Oulussa, Helsingissä ja Tampereella.

Opetettavana aineena museologian opetus on luonteeltaan kaksijakoista. Ensinnäkin sen tavoitteena on opettaa tuleville museoalan ammattilaisille työelämässä tarvittavia käytännöntaitoja, kuten näyttelyiden rakentamista, ja alan toimintaa säätelevää lainsäädäntöä. Toiseksi tavoitteena on laajemman teoreettisen tiedon välittäminen, jonka kautta on mahdollista soveltaa muiden tieteenalojen saavuttamia tutkimustuloksia museoalaan.