Museologia

Museologia ei ole oppiaineena uusi, esimerkiksi vuonna 1927 Pariisin L´Ecole de Louvre`ssa aloitettiin museologian opetus. Alkuajoista lähtien museologia on ollut jatkuvasti kehittyvä tieteenala, joka käsittää yhä laajempia kokonaisuuksia. Museologialle on nykyisin luonteenomaista nähdä tieteenala ennen kaikkea yhteisöä palvelevana kokonaisuutena, jolla on selkeä käytännöntehtävä. Yksinkertaisesti sanottuna museologia tutkii kaikkea mikä liittyy museoihin ja näiden tehtäviin sekä niihin yhteyksiin, joita museoilla instituutioina on ympäröivään maailmaan.

Opetettavana aineena museologian opetus on luonteeltaan kaksijakoista. Ensinnäkin sen tavoitteena on opettaa tuleville museoalan ammattilaisille työelämässä tarvittavia käytännöntaitoja, kuten näyttelyiden rakentamista, ja alan toimintaa säätelevää lainsäädäntöä. Toiseksi tavoitteena on laajemman teoreettisen tiedon välittäminen, jonka kautta on mahdollista soveltaa muiden tieteenalojen saavuttamia tutkimustuloksia museoalaan. Tällainen muidenkin tieteenalojen metodien ja tutkimustulosten käyttö omalla alalla on museoammattilaiselle tärkeää, sillä museoala käsittää käytännössä hyvin laajoja ongelmakenttiä. Onhan jokainen museo eräänlainen yhteiskunta pienoiskoossa, joka tarjoaa näkymän yhteisön menneeseen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Puhuttaessa niistä laajoista ongelmakentistä, joihin museoammattilainen törmää työssään päivittäin voidaan esimerkkitapauksena mainita museon luonne kaikille tavoitettavana yhteiskunnan muistin säilyttäjänä. Koska museoilla on jotain sanottavaa kaikille, on kaikki yhteiskuntaryhmät otettava huomioon näyttelyitä rakennettaessa. Museovieraalle on tarjottava tilaisuus tutustua näyttelyyn, vaikka tämä olisi liikunta- tai näkörajoitteinen. Museoammattilaisen suurin käytännönhaaste työssään nykyisin onkin kertoa asioista tavalla, joka on yleisesti kiinnostavaa, ja kaikki erikoisryhmät huomioon ottavaa.

Pyrkiessään ottamaan kaikki yhteiskuntaryhmät huomioon museoammattilainen joutuu soveltamaan hyvin erilaista tietoa työssään, joka näkyy museologian opetuksen laaja-alaisuudessa. Museologian opiskelija tutustuu opinnoissaan nykyisin muun muassa lainsäädännön kiemuroihin, konservaattoreiden arkeen, valokuvaukseen ja tietysti näyttelyiden käytännön toteutukseen sekä siihen liittyviin ongelmiin.