{"id":107,"date":"2014-02-14T00:54:35","date_gmt":"2014-02-13T22:54:35","guid":{"rendered":"http:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/?page_id=107"},"modified":"2026-04-03T22:04:46","modified_gmt":"2026-04-03T19:04:46","slug":"suomen-kielen-aineopinnot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/suomen-kielen-aineopinnot\/","title":{"rendered":"Suomen kielen aineopinnot: pakolliset kurssit"},"content":{"rendered":"

SUOM1496: Kielioppi<\/strong><\/h4>\n

1. kotitentti, syksy 2022 (Krista Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1\u20133 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsi\u00e4 ko. ilmi\u00f6n esiintymi\u00e4 tutkimuksesi pohjaksi. Pohdi my\u00f6s, millaista kvantitatiivista n\u00e4k\u00f6kulmaa voisit hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimuksessasi. Mit\u00e4 lukisit ISK:sta aiheesta? Ent\u00e4 WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)<\/li>\n
  2. Analysoi alla olevaa teksti\u00e4 (Samuli Haapasalo, https:\/\/suomenluonto.fi\/mielessa-tuttu-haarapaasky-joka-on-nyt-kaukana-afrikassa\/<\/a>; teksti\u00e4 on hiukan lyhennetty) seuraavista n\u00e4k\u00f6kulmista.a) Etsi tekstist\u00e4 kaikki paikallissijamuotoiset<\/strong> ilmaukset; suomen kaikki kahdeksan paikallissijaa esiintyv\u00e4t tekstiss\u00e4. (Huomaa, ett\u00e4 ilmaus voi olla yht\u00e4 sanaa laajempi kokonaisuus.) Voit merkit\u00e4 eri sijat esimerkiksi eri v\u00e4rein.\n

    b) Tekstin paikallissijaiset esiintym\u00e4t jakautuvat yleisyydelt\u00e4\u00e4n<\/strong> kahteen ryhm\u00e4\u00e4n \u2013 osa sijoista on selv\u00e4sti toisia yleisempi\u00e4. Mitk\u00e4 sijat asettuvat paljon k\u00e4ytettyjen ja mitk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4ytettyjen ryhm\u00e4\u00e4n? Pohdi syit\u00e4<\/strong> siihen, miksi sijat jakautuvat n\u00e4in. Vinkkej\u00e4 pohdintaan:
    \n– Onko tulos odotuksenmukainen?
    \n– Millaisissa konstruktioissa paikallissijamuodot esiintyv\u00e4t?<\/p>\n

    c) Mit\u00e4 merkityksi\u00e4<\/strong> tekstin paikallissijaisilla ilmauksilla on? Vastaa t\u00e4h\u00e4n laatimalla lista <\/span>v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4st\u00e4 eri merkityksest\u00e4<\/strong> ja merkityst\u00e4 havainnollistavista esimerkeist\u00e4 (1\u20133 kpl). Huomaa, ett\u00e4 yhden merkityksen yhteyteen voi tulla useampia eri sijamuotoja.<\/span><\/p>\n

    Jokaista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4si sijamuodon esiintym\u00e4\u00e4 ei siis ole tarkoitus analysoida erikseen. My\u00f6s vastauksen kannalta olennaisia pohdintoja saa mielell\u00e4\u00e4n kirjoittaa n\u00e4kyviin \u2013 analyysin ei tarvitse olla tiukkarajainen.<\/p>\n

    d) Tekstist\u00e4 on alleviivattu viisi transitiivista lausetta. Pohdi n\u00e4iden lauseiden transitiivisuuden astetta<\/strong>. Millaisia ne ovat eri <\/span>transitiivisuuspiirteiden<\/strong> kannalta tarkasteltuina? Tarkastele my\u00f6s tekstin muita transitiivisia lauseita ja muotoile lyhyt <\/span>kuvaus tekstille tyypillisest\u00e4 transitiivisesta lauseesta<\/strong>. Voit kirjoittaa kuvauksen my\u00f6s luetelman muotoon.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      \n
    1. Analysoi seuraavan keskustelukatkelman persoonamuodot.
      \na) Poimi katkelman persoonamuotoiset<\/strong> ilmaukset ja nime\u00e4 ne. Muista my\u00f6s avoimet persoonaviittaukset!
      \nb) Analysoi persoonapronominien<\/strong> esiintymist\u00e4 katkelmassa: miksi persoonapronomini esiintyy tai ei esiinny kussakin kohdassa?<\/li>\n
    2. Mit\u00e4 kielen affektisuudella tarkoitetaan? Millaisissa tilanteissa ajattelet erilaisia affektisia konstruktioita ja keinoja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n? Onko jokin keinoista itsellesi erityisen l\u00e4heinen? Kirjoita aiheesta omin sanoin ja omin esimerkein, \u00e4l\u00e4 kopioi ISK:ta. Vastauksen pituus 2500\u20133500 merkki\u00e4 v\u00e4lily\u00f6nteineen.<\/li>\n<\/ol>\n

      2. kotitentti, syksy 2022 (Krista Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n

        \n
      1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1\u20133 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsi\u00e4 ko. ilmi\u00f6n esiintymi\u00e4 tutkimuksesi pohjaksi. Pohdi my\u00f6s, millaista kvantitatiivista n\u00e4k\u00f6kulmaa voisit hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimuksessasi. Mit\u00e4 lukisit ISK:sta aiheesta? Ent\u00e4 WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)<\/li>\n
      2. Analysoi alla olevaa teksti\u00e4 (Markus Sirkka, https:\/\/suomenluonto.fi\/elisabethin-metsa\/<\/a>; teksti\u00e4 on hiukan lyhennetty) seuraavista n\u00e4k\u00f6kulmista.a) Etsi tekstist\u00e4 kaikki nollapersoonarakenteet<\/strong> ja lauseet, joissa on passiivimuotoinen<\/strong> Pohdi kunkin kohdalla, kuka tai ketk\u00e4<\/strong> hahmottuvat kuvatun tilanteen toimijaksi\/toimijoiksi. Miksi<\/strong> subjektia ei ole ilmipantu? Mik\u00e4 erottaa<\/strong> tekstin nollapersoonarakenteita ja passiivilauseita lauseita toisistaan?\n

        b) Etsi tekstist\u00e4 kolme muuta lausetta, joissa ei ole perussubjektia<\/strong>. Analysoi niiden kieliopillisissa sijoissa olevat NP:t<\/strong> Helasvuon ja Huumon artikkelin pohjalta. Onko n\u00e4ill\u00e4 NP:ill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n subjektin ominaisuuksia vai sopivatko ne paremmin Helasvuon ja Huumon ehdottamaan e-NP:n kategoriaan? Kopioi valitsemasi lauseet tekstist\u00e4 erilleen ja merkitse analysoimasi NP:t selke\u00e4sti esimerkiksi v\u00e4reill\u00e4.<\/p>\n

        c) Vertaa<\/strong> a- ja b-kohdissa analysoimiasi rakenteita tekstin lauseisiin, joissa on perussubjekti<\/strong>. Millaisia havaintoja voit tehd\u00e4 eri rakennetyyppien yleisyydest\u00e4 <\/strong>(perussubjekti, ei subjektia, ep\u00e4tyypillinen subjekti)? Kirjoita lyhyt kuvaus<\/strong> tekstille tyypillisimm\u00e4st\u00e4<\/strong> rakennetyypist\u00e4. Jokaista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4si subjektin esiintym\u00e4\u00e4 ei ole tarkoitus analysoida erikseen.<\/p>\n

        d) Tekstist\u00e4 on alleviivattu viisi transitiivista lausetta. Pohdi n\u00e4iden lauseiden transitiivisuuden astetta<\/strong>. Millaisia ne ovat eri transitiivisuuspiirteiden<\/strong> kannalta tarkasteltuina? Tarkastele my\u00f6s tekstin muita transitiivisia lauseita ja muotoile lyhyt kuvaus tekstille tyypillisest\u00e4 transitiivisesta lauseesta<\/strong>. Voit kirjoittaa kuvauksen my\u00f6s luetelman muotoon.<\/li>\n

      3. Analysoi sijamuotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 seuraavassa tekstiss\u00e4. Mit\u00e4 sijoja<\/strong> tekstin nominit edustavat? Miksi<\/strong> ne ovat juuri niiss\u00e4 muodoissa kuin ovat? Analysoi erikseen paikallissijojen merkitykset<\/strong>: ilmaisevatko ne todella paikkaa vai jotakin aivan muuta? Tekstin alla on esimerkki<\/strong>. Jokaista lausetta ei kuitenkaan ole tarkoitus analysoida erikseen, vaan kokoa analyysi haluamallasi tavalla<\/strong> sijojen, niiden lauseenj\u00e4senteht\u00e4vien ja\/tai merkitysten ymp\u00e4rille. Analyysi tehd\u00e4\u00e4n joka tapauksessa alkuper\u00e4isest\u00e4 tekstist\u00e4.<\/li>\n
      4. Etsi teht\u00e4vien 2 ja\/tai 3 aineistotekstist\u00e4 kolme kesken\u00e4\u00e4n erityyppist\u00e4 lausetta<\/strong>, jossa sanaj\u00e4rjestys ei ole SVX<\/strong> (X tarkoittaa objektia tai adverbiaalia). Selvit\u00e4, mik\u00e4 on syyn\u00e4 perussanaj\u00e4rjestyksest\u00e4 eroavaan sanaj\u00e4rjestykseen. Ota analyysissasi huomioon lauseenj\u00e4senet<\/strong>, lausetyypit<\/strong> ja informaatiorakenne<\/strong> ja pohdi, mit\u00e4 lauseen teemapaikalla<\/strong> on ja miksi. Odotan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vastauksessa n\u00e4kyy sanaj\u00e4rjestyksen k\u00e4sittely ISK:ssa.<\/li>\n<\/ol>\n

        1. kotitentti, syksy 2019 (Krista Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n

        1. Keksi kurssin kuluessa kielioppia koskeva tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1\u20133 tutkimuskysymyksen muotoon. Pohdi, millaisesta aineistosta voisit etsi\u00e4 ko. ilmi\u00f6n esiintymi\u00e4 tutkimuksesi pohjaksi. Mit\u00e4 lukisit ISK:sta aiheesta? Ent\u00e4 WALSista? (WALS on vapaaehtoinen.)<\/p>\n

        2. Seuraavassa keskustelukatkelmassa on monenlaisia persoonamuotoja. Etsi ne ja kerro, mit\u00e4 ne ovat ja mit\u00e4 persoonaj\u00e4rjestelm\u00e4n osaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ne edustavat. Miksi<\/strong> k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on juuri kyseinen keino? Ent\u00e4 toteutuuko kongruenssi? Miksi<\/strong> tai miksi ei? Huomaa my\u00f6s ep\u00e4spesifit persoonaviittauksen keinot!<\/p>\n

        3. Seuraava teksti on Samuli Haapasalon blogikirjoituksen alku. Se kuuluu Suomen Luonto \u2011lehden Vuosi luonnossa \u2011blogiin, joka ilmestyy joka p\u00e4iv\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4si on<\/p>\n

        a) analysoida kunkin lauseen lausetyyppi,<\/p>\n

        b) analysoida kunkin substantiivi- ja pronominilausekkeen lauseenj\u00e4senasema ja<\/p>\n

        c) yhdist\u00e4\u00e4 kaksi edellist\u00e4 informaatiorakenteen n\u00e4k\u00f6kulmasta: ilmaiseeko substantiivi- tai pronominilauseke uutta vai tuttua tietoa, mik\u00e4 lausekkeen lauseenj\u00e4senasema on ja miss\u00e4 lausetyypiss\u00e4 se toimii. Onko lauseke informaatiorakenteen n\u00e4k\u00f6kulmasta odotuksenmukainen vai ei?<\/p>\n

        4. Mit\u00e4 kielen affektisuudella tarkoitetaan? Millaisissa tilanteissa ajattelet erilaisia affektisia konstruktioita ja keinoja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n? Onko jokin keinoista itsellesi erityisen l\u00e4heinen?<\/p>\n

        SUOM1490: Kielen vaihtelu<\/strong><\/h4>\n

        15.10.2019 (Tommi Kurki, tutkimusteht\u00e4v\u00e4n tehneille)<\/strong><\/p>\n

        Kohdissa 1\u20134 valitse a) tai b)<\/em><\/p>\n

        1. a) Mill\u00e4 perustein Suomen murteet jaetaan p\u00e4\u00e4murrealueisiin? Miksi n\u00e4m\u00e4 ovat vain abstraktioita? Luettele ainakin kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet murrealueiden muodostumiseen.<\/p>\n

        b) Luettele viisi Etel\u00e4-Pohjanmaan murteelle ominaista piirrett\u00e4, joista yksi on arkaistinen ja yksi on it\u00e4murteiden vaikutusta.<\/p>\n

        2 a) (kirjallisuuspaketti) Luettele viisi puhujaryhm\u00e4\u00e4, joiden pohjalta helsinkil\u00e4inen puhekieli on muodostunut.<\/p>\n

        b) Miksi Vattovaara ja Lappalainen kritisoivat Mantilan artikkelia?<\/p>\n

        3 a) Nime\u00e4 alleviivatut piirteet ja kerro, miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 piirteet ovat perinteisesti esiintyneet.<\/p>\n

        b) Alleviivattuna on yhden piirteen eri variantteja. Mik\u00e4 piirre on kyseess\u00e4 ja montako varianttia teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on?<\/p>\n

        4 a) Miten sosiolingvistiikka on vaikuttanut perinteiseen murretutkimukseen? Listaa tai luettele t\u00e4rkeimm\u00e4t asiat.<\/p>\n

        b) Miten sukupuoli n\u00e4kyy variaatioiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4? Mit\u00e4 ongelmallista t\u00e4ll\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmalla on?<\/p>\n

        5. Soveltava analyysiteht\u00e4v\u00e4: poimi litteraatista ainakin viisi piirrett\u00e4 ja niist\u00e4 esimerkit. Mist\u00e4 litteraatin murre on? Perustelut.<\/p>\n

        18.10.2011 (Alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu, Tommi Kurki)<\/strong><\/p>\n

        Vastaa viiteen kysymykseen (4op)
        \n1. Mitk\u00e4 ovat suomen p\u00e4\u00e4murrealueet, ja mihin kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n ne jakautuvat? Kerro lis\u00e4ksi, kumpaan p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n mik\u00e4kin p\u00e4\u00e4murrealue kuuluu. Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4murteita on puhuttu nyky-Suomen rajojen ulkopuolella?
        \n2. M\u00e4\u00e4rittele seuraavat kuusi k\u00e4sitett\u00e4: hyperkorrektius, piiloprestiisi, indikaattori, markkeri, keskin\u00e4inen ymm\u00e4rrett\u00e4vyys, morfologinen vaihtelu (anna lis\u00e4ksi t\u00e4st\u00e4 viimeksi mainitusta esimerkki).
        \n3. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
        \na) Tommi Kurki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 artikkelissaan sis\u00e4heiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4 n\u00e4in, ja toisaalta miksi v\u00e4itett\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4kuvaavana? Kerro my\u00f6s, mill\u00e4 ehdoin sis\u00e4heittoa esiintyy kieless\u00e4.
        \nb) Mit\u00e4 Harri Mantila artikkelissaan tarkoittaa laaja-alaisilla puhekielisyyksill\u00e4 ja yleistyvill\u00e4 puhekielisyyksill\u00e4? Anna esimerkki molemmista ja kerro, mit\u00e4 eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 on.
        \n4. Vastaa joko kysymykseen a) tai b).
        \na) Alla on kuusi murteellista lausahdusta. Nime\u00e4 alleviivatut murrepiirteet ja kerro mill\u00e4 murrealueella niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.
        \nb) Seuraavassa on lueteltu murresanoja. Mit\u00e4 murrepiirteit\u00e4 sanoissa esiintyy? Kuinka monta vastinetta tekstiss\u00e4 esiintyy? Mill\u00e4 murrealueilla niit\u00e4 esiintyy? Miksi vastineita voisi luonnehtia arkaistisiksi?
        \n5. Tunnistusteht\u00e4v\u00e4. Poimi murren\u00e4ytteest\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi piirrett\u00e4. Kerro, mit\u00e4 vastineita n\u00e4ist\u00e4 piirteist\u00e4 esiintyy tekstiss\u00e4. P\u00e4\u00e4ttele ja perustele, mink\u00e4 murrealueen n\u00e4ytteest\u00e4 on kyse.<\/p>\n

        16.2.2007 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)<\/strong><\/p>\n

        1. Mitk\u00e4 ovat suomen p\u00e4\u00e4murrealueet, ja mihin kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n ne jakautuvat? Kerro lis\u00e4ksi, kumpaan p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n mik\u00e4kin p\u00e4\u00e4murrealue kuuluu.
        \n2. Miten puhutun kielen tutkimuksen teoreettinen tausta, l\u00e4ht\u00f6oletukset ja menetelm\u00e4t muuttuivat sosiolingvistiikan synnyn my\u00f6t\u00e4. Vertaa sosiolingvistist\u00e4 tutkimusta perinteiseen murteentutkimukseen.
        \n3. Lounaismurteiden erikoisgeminaatio, yleisgeminaatio ja it\u00e4murteiden erikoisgeminaatio.
        \na) Mitk\u00e4 ovat n\u00e4iden ilmi\u00f6iden lingvistiset ehdot?
        \nb) Mik\u00e4 on n\u00e4iden piirteiden levikki?
        \n4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
        \nA) Tommi Kurki v\u00e4itt\u00e4\u00e4 artikkelissaan sis\u00e4heiton olevan Eurajoen murteessa voimistuva murrepiirre. Miksi on perusteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4 n\u00e4in, ja toisaalta miksi v\u00e4itett\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4kuvaavana?Kerro my\u00f6s, mill\u00e4 ehdoin sis\u00e4heittoa esiintyy kieless\u00e4.
        \nB) Harri Mantila esitt\u00e4\u00e4 toimittamansa teoksen johdannossa suomalaista puhekielt\u00e4 koskevan viiskohtaisen luokittelunsa.Mit\u00e4 Mantila esityksess\u00e4\u00e4n luokittelee? Mitk\u00e4 ovat h\u00e4nen luokitteluperusteensa? Esittele Mantilan luokat lyhyesti ja anna jokaisesta luokasta esimerkki?
        \n5. Tunnistusteht\u00e4v\u00e4. Poimi ohessa olevasta murren\u00e4ytteest\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi piirrett\u00e4. Kerro, mit\u00e4 vastineita n\u00e4ist\u00e4 piirteist\u00e4 esiintyy tekstiss\u00e4. P\u00e4\u00e4ttele ja perustele, mink\u00e4 murrealueen n\u00e4ytteest\u00e4 on kyse.<\/p>\n

        18.10.2006 (Alueellinen vaihtelu, Kurki)<\/strong><\/p>\n

        1. Mitk\u00e4 ovat suomen p\u00e4\u00e4murrealueet, ja mihin kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n ne jakautuvat? Kerro lis\u00e4ksi, kumpaan p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n mik\u00e4kin p\u00e4\u00e4murrealue kuuluu.<\/p>\n

        2. Selit\u00e4 seuraavat k\u00e4sitteet lyhyesti
        \na. stigma
        \nb. n\u00e4enn\u00e4isaikamenetelm\u00e4
        \nc. idiolekti
        \nd. kielimuoto eli varieteetti
        \ne. keskin\u00e4inen ymm\u00e4rrett\u00e4vyys
        \nf. puhujaryhmitt\u00e4iset normit<\/p>\n

        3. Valitse joko 3A tai 3B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
        \nA) Svaa-vokaalin esiintyminen suomen murteissa. Miss\u00e4 murteissa esiintyy vanhastaan svaata, ja mitk\u00e4 ovat ilmi\u00f6n lingvistiset esiintymisehdot.
        \nB) Diftongien redusoituminen suomen murteissa. Miss\u00e4 murteissa esiintyy vanhastaan diftonginreduktiota, ja mitk\u00e4 ovat ilmi\u00f6n lingvistiset esiintymisehdot.<\/p>\n

        4. Valitse joko 4A tai 4B, ja vastaa valitsemaasi kysymykseen.
        \nA) Antinormatiivisen puhekielen synty. Kerro lyhyesti\u2026
        \n\u2022 Milloin Heikki Paunosen mukaan on suomeen syntynyt ns. antinormatiivinen puhekieli?
        \n\u2022 Mitk\u00e4 seikat ovat vaikuttaneet antinormatiivisen puhekielen syntyyn?
        \n\u2022 Ketk\u00e4 puhuvat Paunosen mukaan antinormatiivista puhekielt\u00e4?
        \nB) Millaisista piirteist\u00e4 on kysymys Harri Mantilan mukaan laaja-alaisissa puhekielisyyksiss\u00e4? Mik\u00e4 niille on tyypillist\u00e4? Anna esimerkki laaja-alaisesta puhekielisyydest\u00e4.
        \nTunnistusteht\u00e4v\u00e4. Poimi ohessa olevasta murren\u00e4ytteest\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi piirrett\u00e4. Kerro, mit\u00e4 vastineita n\u00e4ist\u00e4 piirteist\u00e4 esiintyy tekstiss\u00e4. P\u00e4\u00e4ttele, mink\u00e4 murrealueen n\u00e4ytteest\u00e4 on kyse.<\/p>\n

        SUOM1487: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus<\/strong><\/h4>\n

        2. kotitentti, syksy 2022 (Tuomas Huumo & Katri Priiki)<\/strong><\/p>\n

        \n
        \n
        \n

        1. Alla on lyhennelma\u0308 Ylen Marian mielesta\u0308 -podcastin era\u0308a\u0308n jakson esittelysta\u0308. Poimi kirjoituksesta erilaiset ela\u0308ma\u0308a\u0308 kuvaavat metaforiset ilmaukset ja analysoi niiden la\u0308hde- ja kohdealueet. Pohdi myo\u0308s, mitka\u0308 metaforat ovat kieleen vakiintuneita ja mitka\u0308 innovatiivisia (ei-vakiintuneita).<\/p>\n

        \n
        \n
        \n

        2. Alla on lyhennelma\u0308 kansanedustaja Mikko Ka\u0308rna\u0308n blogikirjoituksesta Uudessa Suomessa (25.7.2018). Poimi tekstista\u0308 pita\u0308a\u0308-verbin esiintyma\u0308t seka\u0308 verbista\u0308 muodostetut johdokset ja erittele niiden semantiikkaa tenttilukemistoon kuuluvan Jarno Raukon artikkelin pohjalta.<\/p>\n

        3. Avoin mina\u0308 ja sina\u0308. Vertaile tenttikirjallisuutena olevan Marja-Liisa Helasvuon artikkelin ja luennolla esiteltyja\u0308 Karita Suomalaisen tutkimuksen havaintoja. Mita\u0308 yhteista\u0308 ja mita\u0308 eroa on geneerisesti ka\u0308ytetyilla\u0308 yksiko\u0308n ensimma\u0308isen ja toisen persoonan muodoilla? Voit esitta\u0308a\u0308 myo\u0308s omia esimerkkeja\u0308 ja pohtia avoimiin viittauksiin liittyvia\u0308 ilmio\u0308ita\u0308 oman arkikokemuksesi perusteella.<\/span><\/p>\n

        4. Arkipuhe ei useinkaan vaikuta eteneva\u0308n siististi lauseesta toiseen, vaan puheessa on myo\u0308s muunlaisia yksiko\u0308ita\u0308 kuin lauseita. Esittele kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta, millaisista yksiko\u0308ista\u0308 keskustelupuhe rakentuu, ja kuvaile na\u0308ita\u0308 yksiko\u0308ita\u0308 ja sita\u0308, miten ne ma\u0308a\u0308ritella\u0308a\u0308n ja tunnistetaan. Poimi vastauksesi tueksi esimerkkeja\u0308 erilaisista keskustelupuheen yksiko\u0308ista\u0308 oheisesta keskustelukatkelmasta (\u201dRantaloma\u201d). Vastauksessasi voit viitata esimerkkikatkelman eri kohtiin rivinumeroita ka\u0308ytta\u0308en.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

        1. kotitentti, syksy 2019 (Karita Suomalainen & Salla Nurminen)<\/strong><\/p>\n

          \n
        1. Analysoi, mista\u0308 lauseiden a\u2013f merkitykset koostuvat. Pyri kaikin puolin mahdollisimman kattavaan kuvaukseen. Pohdi myo\u0308s, onko merkitykset luonteva hahmottaa verbi- vai konstruktiola\u0308hto\u0308isesti, ja perustele vastauksesi. Sinun ei tarvitse analysoida lauseita samassa ja\u0308rjestyksessa\u0308 kuin ne ovat alla, vaan voit vapaasti suhteuttaa niita\u0308 toisiinsa ja ka\u0308sitella\u0308 niita\u0308 parhaaksi katsomassasi ja\u0308rjestyksessa\u0308.<\/li>\n
        2. Esittele ensin yleisella\u0308 tasolla, miten merkityksia\u0308 voidaan tutkia, ja erittele sen ja\u0308lkeen Jarno Raukon (2002), Krista Ojutkankaan (2005) ja Leena Kolehmaisen (2010) artikkelien pohjalta, millaisia tutkimusmenetelmia\u0308 ja -aineistoja na\u0308issa\u0308 semantiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa on hyo\u0308dynnetty ja miten niiden hyo\u0308dynta\u0308mista\u0308 perustellaan (vai perustellaanko lainkaan).<\/li>\n
        3. Teoksessa Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta <\/em>(2016) kuvaillaan niita\u0308 sosiaalisen vuorovaikutuksen resursseja, joita vuorovaikutuksen osanottajilla on ka\u0308yto\u0308ssa\u0308a\u0308n, kun he pyrkiva\u0308t tekema\u0308a\u0308n toimintaansa toinen toisilleen tunnistettavaksi ja ymma\u0308rretta\u0308va\u0308ksi. Pohdi kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta, 1) kuinka kyseisten resurssien ka\u0308ytto\u0308a\u0308 voidaan (tai ei voida) analysoida digitaalisessa vuorovaikutuksessa ja 2) mita\u0308 seikkoja tulee erityisesti ottaa huomioon, kun sovelletaan keskustelunanalyysin keinoja digitaalisen vuorovaikutuksen aineistoihin. Havainnollista vastaustasi esimerkein. Voit ka\u0308ytta\u0308a\u0308 vastauksessasi apunasi oheista esimerkkia\u0308 1 tai keksia\u0308 itse havainnollistavia esimerkkeja\u0308.<\/li>\n
        4. Analysoi korjauksia oheisessa keskustelukatkelmassa (esimerkki 2). Poimi katkelmasta korjauskohdat ja tarkastele niita\u0308 seuraavien kysymysten valossa:<\/li>\n<\/ol>\n

          a) \u00a0Millaisin kielellisin keinoin korjauksia tehda\u0308a\u0308n?<\/p>\n

          b) \u00a0Mihin korjaus keskusteluissa kohdistuu?<\/p>\n

          c) \u00a0Millaisia korjausjaksoja korjauskohtien ympa\u0308rille muodostuu?<\/p>\n

          Vastauksessasi voit viitata esimerkkikatkelman eri kohtiin rivinumeroita ka\u0308ytta\u0308en.<\/p>\n

          SUOM1488: Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus (kirjatentti)<\/strong><\/h4>\n

          7.12.2018 (Tuomas Huumo)<\/strong><\/p>\n

            \n
          1. Miten sijaintia kuvataan perusakseleilla? (perustuen Ojutkankaan artikkeliin)<\/li>\n<\/ol>\n

            SUOM1489: Suomen kielen kehitys<\/strong><\/h4>\n

            Kev\u00e4t 2022, kirjakielen kehityksen osuus (Heidi Salmi)
            \n<\/strong><\/p>\n

              \n
            1. Translitteroi oheinen teksti eli kirjoita se sellaisessa asussa kuin se on (oletustemme mukaan) luettu 1500-luvulla.<\/li>\n
            2. A) Mit\u00e4 tekstiss\u00e4 tarkoittavat seuraavat sanat (merkitty tekstiin sinisell\u00e4<\/strong>)? Voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna sanan kontekstia, Nykysuomen sanakirjaa ja\/tai Vanhan kirjasuomen sanakirjaa (http:\/\/kaino.kotus.fi\/vks\/<\/a>).
              \n– pitkeisentuli
              \n– monicahdat
              \n– wekiB) Analysoi, mist\u00e4 Agricolan kieliopille tyypillisest\u00e4 seikasta vihre\u00e4ll\u00e4<\/strong> olevissa sanoissa on kyse. Vertaa nyky-yleiskielen muotoon. Huomaa, ett\u00e4 sanassa saattaa olla useampikin kieliopillinen piirre.
              \n– Taiuahast
              \n– heiden
              \n– warghastit<\/p>\n

              C) Agricolan kieless\u00e4 on paljon yhdysverbej\u00e4, jotka on muodostettu l\u00e4hdekielten (erit. ruotsin) sananmuodostustavan mukaan. Etsi tekstist\u00e4 kolme yhdysverbi\u00e4. Miten ne voisi sanoa toisin, nykykielisemmin?<\/p>\n

              D) Etsi ja analysoi tekstist\u00e4 nelj\u00e4 erilaista kieliopillista (\u00e4\u00e4nne-, muoto- tai lauserakenteeseen liittyv\u00e4\u00e4) muotoa, jotka eroavat nykykielest\u00e4. Milloin ne muuttuivat nykyisen kaltaisiksi? Muita kuin kohdissa A, B ja C mainittuja!<\/li>\n

            3. Tutki oheisen pdf-liitteen tekstin\u00e4ytteit\u00e4 ja selvit\u00e4, mille vuosisadalle ne ajoittuvat. Perustele ajoituksesi tekstin eri tasoihin liittyvill\u00e4 seikoilla (pelkk\u00e4 tekstin ulkoasun \u2013 kirjainmuodon ja v\u00e4limerkkien \u2013 kommentointi ei<\/strong> siis riit\u00e4). Perusteet voi hyvin esitt\u00e4\u00e4 listana, niist\u00e4 ei tarvitse kirjoittaa yhten\u00e4ist\u00e4 teksti\u00e4.<\/li>\n
            4. Kirjoita essee aiheesta \u201dSuomen kirjakielen kehityskaudet\u201d. Pohdi esseess\u00e4si my\u00f6s sit\u00e4, miten kaudet kytkeytyv\u00e4t kielenulkoisen maailman vaikutteisiin. (Vastauksen enimm\u00e4ispituus on noin 500 sanaa; kirjoita sanam\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4kyviin vastauksesi yhteyteen.)<\/li>\n
            5. Vapaaehtoinen bonusteht\u00e4v\u00e4<\/strong>, josta voi saada lis\u00e4pisteen. \ud83d\ude42<\/span>Seuraava teksti on Irene Vallejon Papyrus-teoksesta. Kirjoita teksti Agricolan kieliopilla ja ortografialla. Huomaa, ett\u00e4 monessa kohtaa on useita mahdollisia kirjoitustapoja, valitse yksi.<\/li>\n<\/ol>\n

              SUOM1497: Suomi toisena kielen\u00e4<\/h4>\n

              Kotitentti 2, kev\u00e4t 2023 (Ilmari Ivaska)<\/strong><\/p>\n

              Teht\u00e4v\u00e4 1. Tutkimusasetelman suunnittelu<\/p>\n

              Keksi kurssin oppien avulla kielen kompleksisuutta k\u00e4sittelev\u00e4 S2-alan tutkimusaihe, jonka voisit itse toteuttaa. Muotoile aihe 1\u20133 tutkimuskysymyksen muotoon. Mieti, mink\u00e4laista kompleksisuutta tarkastelisit tutkimuksessasi ja miten panisit sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n analyysissasi. Pohdi siis my\u00f6s sit\u00e4, millainen aineisto tutkimukseesi soveltuisi. Voit my\u00f6s pohtia vastauksessasi sit\u00e4, miten tutkimus asemoituisi toisen kielen oppimisen teorioihin.<\/p>\n

              Teht\u00e4v\u00e4 2. K\u00e4site-kysymys<\/p>\n

              Kirjoita lyhyt (100\u2013200 sanaa) essee siit\u00e4, mit\u00e4 kontrastiivisella v\u00e4likielianalyysilla<\/em> tarkoitetaan. Anna vastauksessasi esimerkkej\u00e4, joiden avulla havainnollistat omaa ymm\u00e4rryst\u00e4si k\u00e4sitteen merkityksest\u00e4 \u2013\u00a0\u00e4l\u00e4 siis kopioi luentokalvojen esimerkkej\u00e4 ja selityksi\u00e4.<\/p>\n

              Teht\u00e4v\u00e4 3. Soveltava<\/p>\n

              Lue oheinen Kansainv\u00e4listyv\u00e4 rakennusty\u00f6 <\/strong>-tutkimushankkeen kuvaus. Teksti on osa hankkeen julkista kuvausta hanketta rahoittavan Suomen Akatemian verkkosivuilla. Pohdi kuvauksen perusteella, mink\u00e4laiseen kielitaitok\u00e4sitykseen ja kielenoppimisen teoreettiseen viitekehykseen tai teoreettisiin viitekehyksiin hanke mielest\u00e4si nojaa. Perustele vastauksesi. Yht\u00e4 oikeaa vastausta ei ole, vaan keskeist\u00e4 on se, miten perustelet ja osoitat pohdintasi. Teksti l\u00f6ytyy siis verkosta, samoin muita hankkeeseen liittyvi\u00e4 kuvauksia ja hankkeessa tehtyj\u00e4 tutkimuksia. Vastaamiseen ei kuitenkaan tarvitse lukea muuta itse hankkeeseen kuuluvaa, vaan keskeist\u00e4 on suhteuttaa oheinen kuvaus kurssilla k\u00e4siteltyihin kielitaidon ja toisen kielen oppimisen teorian sis\u00e4lt\u00f6ihin.<\/p>\n

              Teht\u00e4v\u00e4 4. Soveltava<\/p>\n

              Analysoi seuraavat kaksi S2-opiskelijoiden kirjoittamaa teksti\u00e4 niiden transitiivilauseiden eli objektin sis\u00e4lt\u00e4vien lauseiden k\u00e4yt\u00f6n osalta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ksesi DEMfad-mallista tuttuja tarkastelutapoja: frekvenssi\u00e4, tarkkuutta ja distribuutiota eli jakaumaa. Vertaile n\u00e4in kahta teksti\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n