18.11.2020 (Salmi)<\/strong><\/p>\n 1. Tee morfeemianalyysi seuraavista sananmuodoista. a) merille 2. Kirjoita n\u00e4kyviin seuraavien sanojen kaikki vartalot. Kerro jokaisesta vartalosta sen tyyppi, ja jos sanassa on astevaihtelu, kerro, onko vartalo vahva- vai heikkoasteinen.<\/p>\n susi 3. Miss\u00e4 seuraavista sanoista on suffiksaalisen i:n aiheuttamaa vokaalivaihtelua? Millaista?<\/p>\n veneisiin 4. a) Kerro lyhyesti (yhdell\u00e4\u2013kahdella virkkeell\u00e4), mit\u00e4 \u00e4\u00e4nteit\u00e4 astevaihtelu suomessa koskee ja mik\u00e4 on astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n b) Kerro lyhyesti (yhdell\u00e4\u2013kahdella virkkeell\u00e4), mist\u00e4 tunnistaa suoran ja k\u00e4\u00e4nteisen astevaihtelun sanat.<\/p>\n c) Etsi seuraavasta tekstist\u00e4 kymmenen (ei tarvitse siis etsi\u00e4 kaikkia!) sananmuotoa, jossa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkkaile my\u00f6s yhdyssanojen osia.<\/p>\n Analysoi muodot seuraavasti: Kerro, mik\u00e4 vaihtelupari on kyseess\u00e4. Edustaako l\u00f6yt\u00e4m\u00e4si muoto vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta? Anna esimerkki puuttuvasta asteesta. Kuljemme turkoosina kohkaavan meren laitaa ja puhumme tulevaisuudesta. Keksimme, mist\u00e4 kaikki se roina on per\u00e4isin. Enimm\u00e4kseen rantaan oli heittynyt katiskaj\u00e4tteit\u00e4 ja laivapuuta. Mutta on muutakin. Pelti\u00e4mp\u00e4ri ja jonkun onnettoman kenk\u00e4raja. Rikkin\u00e4inen pullo belgialaista olutta ja j\u00e4ttim\u00e4inen uimalakki, johon rapu on harkitsemattomasti tehnyt poikamiesasunnon ja tukehtunut. Villisilm\u00e4 sanoo, ettei meri anna lahjojaan yhdell\u00e4 kertaa. (Katja Kettu: K\u00e4til\u00f6, s. 161)<\/p>\n 5. Millaisia \u00e4\u00e4nt\u00e4misen ja kirjoittamisen v\u00e4lisi\u00e4 eroja suomessa on? Valaise esimerkin. Kirjoita vastaus kokonaisin lausein.<\/p>\n 17.11.2010 (Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n 1. a) Selit\u00e4 astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 yhdell\u00e4 tai kahdella virkkeell\u00e4. 2. a) Mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seuraavat sanat eiv\u00e4t ole supisuomalaisia? 3. Tee seuraavista sanoista morfeemianalyysi. Kerro mahdollisimman tarkasti, mik\u00e4 vartalo on kyseess\u00e4. (yksi sanoista oli ”silmitt\u00f6m\u00e4n\u00e4”)<\/p>\n 4. Essee: joko a) Millaisia vokaalivaihteluita suomen kieless\u00e4 on? 11.11.2009 (Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n 1. Vastaa joko kysymykseen a tai kysymykseen b. 2. a) Kerro lyhyesti (yhdell\u00e4\u2013kahdella virkkeell\u00e4), mik\u00e4 on astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6. 3. a) Mihin vartaloon lihavoidut taivutusmuodot perustuvat? Erota vartalo pystyviivalla ja nime\u00e4 vartalo mahdollisimman tarkasti. 4. Tee morfeemianalyysi seuraavista sananmuodoista: erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nime\u00e4 ne ja koko muoto. Vartaloa ei tarvitse analysoida. Tee teht\u00e4v\u00e4 konseptipaperille. 13.2.2009 (Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n 1. Vastaa kysymykseen a TAI b. 2. a) Selit\u00e4 lyhyesti (1\u20132 virkkeell\u00e4) suomen astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6. 3. a) Mihin vartaloon seuraavien sanojen [6 kpl] taivutusmuodot perustuvat? Erota vartalot pystyviivalla. 4. Tee morfeemianalyysi seuraavista sanoista [6 kpl]; nime\u00e4 morfeemit ja koko sanamuoto. Vartaloita ei tarvitse analysoida. Huom! Kaksi sanoista on mahdollista tulkita kahdella tavalla, tee niist\u00e4 molemmat analyysit. [Monitulkintaiset sanat ”madetta” ja ”kanteen”.]<\/p>\n 19.1.2007 (Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n 1. Vastaa joko kysymykseen a tai b. 2. a) Alleviivaa seuraavasta sarjakuvasta kaikki sanat, joissa esiintyy astevaihtelun alainen klusiili. Kerro my\u00f6s onko kyseess\u00e4 vahva vai heikko aste sek\u00e4 anna esimerkki puuttuvasta muodosta. Esim. Kirjoitan, t:n astevaihtelu (tt : t), heikko aste, vahva aste esimerkiksi muodossa kirjoittavat. 3. M\u00e4\u00e4rittele seuraavista sanoista vartalot mahdollisimman tarkasti sek\u00e4 erottele eri p\u00e4\u00e4tteet ja nime\u00e4 koko muoto. 4. Ryhmittele seuraavat sanat ryhmiin niiden taivutusmuotojen perusteella. Kerro my\u00f6s lyhyesti k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4si ryhmittelyperusteista.\u00a0(teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli noin kolmekymment\u00e4 erilaista nominia)<\/p>\n 14.5.2004 (Ojutkangas)<\/strong><\/p>\n 1. Vastaa joko kysymykseen a tai b. 2. Vastaa joko kysymykseen a tai b. 3. a) Etsi seuraavan sarjakuvan teksteist\u00e4 kaikki sanamuodot, joissa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkastele my\u00f6s johdoksia ja yhdyssanoja. Analysoi muodot kertomalla, mik\u00e4 konsonantti on kyseess\u00e4 ja edustaako se vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta. Anna esimerkki puuttuvasta asteesta. 4. a) Tee morfeemianalyysi lihavoiduista sananmuodoista: erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nime\u00e4 ne ja koko muoto. Syksy 2017 (Sirkka Saarinen)<\/strong><\/p>\n Exam-tentti 1, kev\u00e4t 2019 (P\u00e4ivi Laine)<\/strong><\/p>\n Exam-tentti 2, kev\u00e4t 2019 (P\u00e4ivi Laine)<\/strong><\/p>\n a) permissiivirakenne objektina<\/p>\n b) sivulause objektina<\/p>\n c) statusrakenne objektina<\/p>\n d) referatiivirakenne subjektina<\/p>\n e) referatiivirakenne objektina<\/p>\n 20.4.2011 (Laine)<\/strong><\/p>\n 1. Esittele Ison suomen kieliopin jakoa eksistentiaalilauseeseen ja sen alatyyppeihin. Anna esimerkkej\u00e4 ja analysoi, miten lausetyypit eroavat toisistaan. 18.4.2013 (Eve Mikone)<\/strong><\/p>\n Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 20.2.2012 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Miten viron kieli syntyi ja mit\u00e4 samankaltaisuuksia viron kielell\u00e4 ja suomen kielell\u00e4 on? 13.4.2011 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Millainen on viron kielellinen tausta (suhde muihin it\u00e4merensuomalaisiin kieliin, murretausta jne.)? Vertaa viron tilannetta suomen kieleen. 20.4.2010 (Mikone)<\/strong><\/p>\n Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 19.4.2010 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Milt\u00e4 osin viron ja suomen \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4t eroavat toisistaan, milt\u00e4 osin ne ovat samankaltaisia? Tuo esimerkkej\u00e4. 16.4.2008 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Kerro suomen ja viron sijaj\u00e4rjestelmien eroista ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4. 14.4.2008 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Millainen on viron kielen asema it\u00e4merensuomalaisten kielten joukossa (sukulaisuussuhteet, itsen\u00e4inen kehittyminen [murteet, kirjakieli] verrattuna suomeen jne.)? 16.4.2007 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Mill\u00e4 tavoin viron ja suomen fonologiset j\u00e4rjestelm\u00e4t poikkeavat toisistaan? 4.4.2006 (Mikone)<\/strong><\/p>\n 1. Vertaa suomen ja viron fonologisia j\u00e4rjestelmi\u00e4. K\u00e4sittele v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme piirrett\u00e4, mitk\u00e4 suomessa ja virossa poikkeavat toisistaan. SUOM1413: Suomen \u00e4\u00e4nne- ja muotorakenne 18.11.2020 (Salmi) 1. Tee morfeemianalyysi seuraavista sananmuodoista. – kerro, mist\u00e4 sanasta on kyse ja mink\u00e4 sanaluokan sana se on – erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nime\u00e4 morfeemit – nime\u00e4 koko muoto. Huom! Yksi muodoista on mahdollista analysoida kahdella eri tavalla. Tee molemmat analyysit. a) merille b) kissojen c) hirve\u00e4 d) kertovat … Jatka artikkeliin Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen perusopinnot<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-100","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/100","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/100\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1368,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/100\/revisions\/1368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/kanta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n– kerro, mist\u00e4 sanasta on kyse ja mink\u00e4 sanaluokan sana se on
\n– erottele pystyviivoin kaikki morfeemit, nime\u00e4 morfeemit
\n– nime\u00e4 koko muoto.
\nHuom! Yksi muodoista on mahdollista analysoida kahdella eri tavalla. Tee molemmat analyysit.<\/p>\n
\nb) kissojen
\nc) hirve\u00e4
\nd) kertovat
\ne) kirjoitettaisiin
\nf) lukekaa<\/p>\n
\nlammas
\nkirjoittaa<\/p>\n
\ntaloissa
\nsuurin
\nilahtuivat
\npapereissa
\nonnistuivat
\njoivat
\nosaisi
\nvapaina
\nunohtaisin<\/p>\n
\nEsimerkki: leipoa, p : v, vahva aste, heikko aste esim. muodossa leivon<\/p>\n
\nb) Etsi alla olevasta sarjakuvasta astevaihtelun alaiset sanat.<\/p>\n
\nb) Muodosta ”suureta”-verbin muoto ohjeen mukaan (yksi muoto oli passiivin indikatiivin imperfekti).<\/p>\n
\ntai b) Kerro lyhyesti, mit\u00e4 morfologiassa tutkitaan. Selit\u00e4 lis\u00e4ksi termit morfeemi, allomorfi, nippumorfeemi ja j\u00e4\u00e4nn\u00f6smorfeemi. Anna esimerkki 1) vapaasta leksikaalisesta morfeemista, 2) vapaasta kieliopillisesta morfeemista, 3) sidonnaisesta leksikaalisesta morfeemista ja 4) sidonnaisesta kieliopillisesta morfeemista.<\/p>\n
\na) Millaisia vartaloita suomen kielen sanoilla voi olla ja millaiset vartaloiden yhdistelm\u00e4t ovat mahdollisia? Mist\u00e4 muodoista vartalot saa selville? Anna esimerkkej\u00e4!
\nb) Suomen kielen \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4 eli foneemiparadigma voidaan jaotella tasoihin sen mukaan, millainen eri \u00e4\u00e4nteiden asema kieless\u00e4 on. Nime\u00e4 tasot ja kerro, miten ja millaisin perustein \u00e4\u00e4nteet niille sijoittuvat.<\/p>\n
\nb) Etsi seuraavien sarjakuvien teksteist\u00e4 kaikki sananmuodot, joissa on astevaihtelun alainen konsonantti. Tarkkaile my\u00f6s yhdyssanojen osia! Analysoi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4si muodot kertomalla, mik\u00e4 konsonantti on kyseess\u00e4 ja edustaako se vaihtelun heikkoa vai vahvaa astetta. Anna esimerkki puuttuvasta asteesta. Onko tapaus p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukainen? Jos tapaus on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n vastainen, mik\u00e4 siihen on syyn\u00e4?<\/p>\n
\nb) Mainitse kullekin sanalle kolme samalla tavalla taipuvaa eli samaan taivutustyyppiin kuuluvaa sanaa.
\n(kokea : koetaan, printata : printannut, ajatella : ajattelemme, salaisuus : salaisuutta, pilvi : pilven, aarre : aarteessa)<\/p>\n
\n<\/span>a) kanavissa
\nb) h\u00e4mmentyneell\u00e4
\nc) karskeimmat
\nd) avaimitta
\ne) saastetta
\nf) pitk\u00e4ll\u00e4\u00e4n<\/p>\n
\na) Esittele kaksi tapaa, joilla suomen sanoja voi luokitella.
\nb) Kuinka suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja kirjoittaminen eroavat toisistaan? Anna esimerkkej\u00e4.<\/p>\n
\nb) Etsi seuraavista sarjakuvista [kaksi Viivi & Wagner -sarjakuvaa] kaikki astevaihtelun alaiset sanat (tarkkaile my\u00f6s yhdyssanojen osia!). Selvit\u00e4 kunkin sanan kohdalta, mik\u00e4 \u00e4\u00e4nne siin\u00e4 vaihtelee ja onko se vahvassa vai heikossa asteessa, anna esimerkki puuttuvasta asteesta sek\u00e4 selvit\u00e4, onko vaihtelu sanassa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukainen. Jos ei ole, selit\u00e4 syy.<\/p>\n
\nb) Anna jokaiselle a-kohdan sanalle kolme samalla tavalla taipuvaa eli samaan taivutustyyppiin kuuluvaa sanaa.<\/p>\n
\na) Millaisin perustein suomen kielen konsonantteja ryhmitell\u00e4\u00e4n? Kerro eri luokittelutavoista ja -perusteista. Voit piirt\u00e4\u00e4 yhden tai useamman mallin kuvaamaan luokittelua sek\u00e4 kertoa lyhyesti perusteista.
\nb) Millaisia paradigmoja suomen kieless\u00e4 on? Kerro niist\u00e4 antaen esimerkkej\u00e4 kustakin ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
\nc) Mik\u00e4 on astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6? Toteutuuko se alleviivaamissasi sanoissa?
\n(tentiss\u00e4 oli ote Viivi ja Wagner-sarjakuvasta)<\/p>\n
\n(sanoina oli mm. hyp\u00e4nneen\u00e4, k\u00e4delle, taloissa jne.)<\/p>\n
\na) Millaisia vartaloita suomen kielen verbeill\u00e4 ja nomineilla voi olla, ja mist\u00e4 taivutusmuodoista eri vartalot saa selville? Anna esimerkkej\u00e4 kustakin tyypist\u00e4.
\nb) M\u00e4\u00e4rittele, mit\u00e4 tarkoittaa paradigma, ja esittele suomen paradigmatyypit. Anna my\u00f6s esimerkkej\u00e4 kustakin tyypist\u00e4.<\/p>\n
\na) Esit\u00e4 piirroksen (vokaalikolmion) ja siihen liitettyjen nimitysten avulla, millainen on suomen kielen vokaalij\u00e4rjestelm\u00e4.
\nb) Nime\u00e4 seuraavat konsonantit foneettisten ominaisuuksiensa (artikulaatiopaikka ja -tapa sek\u00e4 sointi) mukaan niin tarkasti kuin mahdollista: k, h, l, s, m, v.<\/p>\n
\nb) Kerro lyhyesti (yhdell\u00e4 virkkeell\u00e4), mik\u00e4 on astevaihtelun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Ovatko n\u00e4m\u00e4 tapaukset p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaisia vai eiv\u00e4t. Jos eiv\u00e4t, mist\u00e4 poikkeuksesta on kyse?
\nEsimerkki: puhtaita, t:n astevaihtelu (t : d), vahva aste, heikko aste esim. muodossa puhdas, tapaus p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukainen.
\nWagner: Viivi, Viivi! Miss\u00e4 on puhtaita sukkia?
\nViivi: Komerossa.
\nWagner: Miss\u00e4 kaukos\u00e4\u00e4din on? Miss\u00e4 eilinen lehti on? Mihin olet pannut pullonavaajan?
\nViivi: P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Vessassa. Keitti\u00f6\u00f6n.
\nWagner: Viivi, Viivi!! Miss\u00e4 olet? Miksi et vastaa?
\nViivi: Arvaa kaksi kertaa.<\/p>\n
\nb) Mit\u00e4 \u00e4\u00e4nnevaihteluita taivutusmuodoissa esiintyy? Analysoi ne vaihtelut, jotka n\u00e4kv\u00e4t annettujen muotojen v\u00e4lill\u00e4.
\nkantaa : kannetaan
\nkausi : kauttani
\nrakas : rakkaissa
\nkiivet\u00e4 : kiivennyt
\nj\u00e4nis : j\u00e4nikselle
\navara : avarinakin<\/p>\nSUKU0010: Johdanto suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kansoihin<\/strong><\/h4>\n
\n
SUOM1181: Lauseoppi<\/strong><\/h4>\n
\n
\n
\n2. M\u00e4\u00e4rittele seuraavat termit: lauseke, edussana, p\u00e4\u00e4sana, t\u00e4ydennys, m\u00e4\u00e4rite. Anna esimerkkej\u00e4.
\n3. Alleviivaa allaolevasta tekstist\u00e4 verbiketjut.
\n4. Etsi allaolevasta tekstist\u00e4 esimerkki kustakin lauseketyypist\u00e4.
\n5. Alleviivaa allaolevista lauseista subjektit ja ympyr\u00f6i objektit. Erota lausekkeet mahdollisimman selv\u00e4sti.<\/p>\nSUOM1405: N\u00e4k\u00f6kulmia viroon suomen l\u00e4hisukukielen\u00e4<\/b><\/h4>\n
\n1. Miten suomi ja viro sijoittuvat kielten typologiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n? Kuvaa virosta kahta suomesta erottavaa typologista piirrett\u00e4.
\n2. Kuvaa etel\u00e4viron roolia viron kehityksess\u00e4 viron murteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\n3. Kuvaa yht\u00e4 prosessia, miten suomeen ja viroon on kehittynyt pulmasanoja. Anna esimerkkej\u00e4.
\n4. It\u00e4merensuomalaisten kielten ryhmitysperiaatteita \u2013 miten huomioivat suomen ja viron?
\n<\/strong><\/p>\n
\n2. Miten viron ja suomen astevaihtelut eroavat toisistaan? Miksi eri kestoasteet syntyiv\u00e4t ja millaisesta ilmi\u00f6st\u00e4 siin\u00e4 on kyse?
\n3. Miten suomen lainasanat virossa eroavat muista lainasanoista ja vierassanoista?<\/p>\n
\n2. Mink\u00e4 osa-alueen (morfologia, fonologia, sanasto) osalta viro eroaa suomen kielest\u00e4 eniten? Perustele vastauksesi ja tuo esimerkkej\u00e4.
\n3. Mit\u00e4 opit t\u00e4ll\u00e4 kurssilla kielest\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4?<\/p>\n
\n1. Miten viron kieli morfologialtaan eroaa suomen kielest\u00e4? Tuo esimerkkej\u00e4.
\n2. Miten viron ja suomen yleiskielen ja murteiden kehitys eroavat toisistaan? Tuo esimerkkej\u00e4.
\n3. Mit\u00e4 opit t\u00e4ll\u00e4 kurssilla suomen kielest\u00e4?<\/p>\n
\n2. Miten viron ja suomen kieleen on kehittynyt nk. pulmasanoja? Tuo esimerkkej\u00e4.
\n3. Mit\u00e4 opit t\u00e4ll\u00e4 kurssilla suomen kielest\u00e4?<\/p>\n
\n2. Selit\u00e4, kuinka kieleen syntyy riskisanoja. Anna esimerkkej\u00e4.
\n3. Mit\u00e4 opit t\u00e4ll\u00e4 kurssilla kielisukulaisuudesta? Ent\u00e4 mit\u00e4 opit suomen kielest\u00e4?<\/p>\n
\n2. Luonnehdi viron astevaihteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (yht\u00e4l\u00e4isyydet ja erot suomen kieleen verrattuna, kehittyminen, nykyinen asema\/ teht\u00e4v\u00e4 viron kieless\u00e4).
\n3. Mit\u00e4 opit t\u00e4ll\u00e4 kurssilla kielest\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4? Mit\u00e4 opit suomen kielest\u00e4<\/p>\n
\n2. Miss\u00e4 ja miten n\u00e4kyy suomen ja viron kielen kehitys kohti eri kielitypologioita? Mit\u00e4 on kehityksen taustalla?
\n3. Mill\u00e4 tavoin suomeen ja viroon on kehittynyt riskisanoja? Anna my\u00f6s esimerkkej\u00e4.<\/p>\n
\n2. Suomen ja viron sijaj\u00e4rjestelm\u00e4t (samankaltaisuudet ja erilaisuudet yleisesti). K\u00e4sittele yksityiskohtaisemmin sis\u00e4- ja ulkopaikallissijojen kehittymist\u00e4 ja niiden semanttista poikkeavuutta (=eroavaisuutta) virossa ja suomessa.
\n2. Mainitse viron kolme nuorinta lainasanakerrostumaa. Kuvaa tarkemmin viron kielen suomen lainasanoja (milloin ja miten ne on viroon saatu, mill\u00e4 tavoin poikkeavat muista lainasana<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"