Aineopinnot on jaettu pakollisiin ja valinnaisiin kursseihin. Käytäntöjä, käsitteitä, teorioita -kohdan kurssit ovat pakollisia (20 op) ja Mediatutkimuksen näkökulmia -kohdan kursseista opiskelija voi vapaasti valita haluamansa kurssit (yhteensä 10-15 op). Aineopintoihin kuuluu myös kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma, joka on 10 opintopisteen arvoinen. Pääaineopiskelijoiden suositellaan aloittavan aineopinnot jo ensimmäisen vuoden keväällä. Kurssikuvaukset lainattu Turun yliopiston mediatutkimuksen opinto-oppaasta.

 

Käytäntöjä , käsitteitä, teorioita (4 x 5 op)

 Media ja verkostot (5-15 op)

Mediatutkimuksen käsitteistö, mediaymmärryksen kysymykset.

Mediatutkimuksen menetelmiä I: teksti, kerronta ja tulkinta (5-15 op)

Kerronnan ja tulkinnan keskeiset teoriat sekä niiden soveltaminen media-aineistojen analyysiin. Lähiluku, representaatioanalyysi, reseption teoriat, narratologinen, semioottinen, lajityyppianalyysi, retorinen sekä diskurssi-, kehys-, teema- ja sisällönanalyyttinen tutkimus.

Medistutkimuksen menetelmiä II: tuotanto, käyttö ja yleisöt (5-15 op)

Haastattelut, kyselyt ja havainnointi. Etnografiset menetelmät. Grounded theory, verkostoanalyysi, tapaustutkimukset. Ohjelmistopohjainen analytiikka.

Mediahistoria ja -arkistot (5-15 op)

Mediahistoriallisen tutkimuksen keskeiset käsitteet, kuten arkisto, konteksti, muisti ja media-arkeologia. Tärkeimmät suomalaiset ja kansainväliset media-alan arkistot (elokuva, televisio, radio, lehdistö, internet) ja niiden käyttö. Tutkimustaidot kuten tiedonhaku ja aineiston kriittinen arvioiminen.

 

 Mediatutkimuksen näkökulmia 2-3 x 5 op

Materia, media ja teoria (5-15 op)

Perehtyminen mediateorian ja -filosofian suuntauksiin (uusmaterialismi, media-arkeologia, mediaekologia, yms.) sekä niiden analyyttiseen käyttöön mediatutkimuksessa.

Medioitu todellisuus (5-15 op)

Opintojaksolla käsitellään medioiden tapaa jäsentää, esittää ja muokata todellisuutta. Käsiteltävät aineistot voivat vaihdella esimerkiksi radiofeatureista tositelevisioon, dokumenttielokuvasta realistiseen fiktioon ja videopeleistä journalismiin. Tutkimukselliset lähestymistavat vaihtelevat esimerkiksi realismin, dokumentaarisuuden, arkipäiväisyyden, kansallisuuden ja historian näkökulmien välillä.

Median lajityypit ja tyylihistoriat (5 op)

Medioiden lajityypit ja/tai elokuvan keskeiset tyylikaudet. Mediahistorian ja genrejen teoriat.

Media ja populaarikulttuuri (5-15 op)

Populaarikulttuurin määritelmät ja teoriat, populaarikulttuurin ja median suhteet, populaarikulttuurin tutkimuksen kehitys, viihteen historia, fanius, tähteys ja kulutuskulttuuri.

 Erot ja identiteetit mediakulttuurissa (5-15 op)

Identiteetin, sukupuolen, luokan, seksuaalisuuden, etnisyyden, iän ja kansallisuuden teemat mediatutkimuksessa. Osio suoritetaan teemakurssina tai esseenä, joka keskittyy johonkin median ja identiteettien tutkimusperinteeseen, kuten feministiseen tai jälkikoloniaaliseen tutkimukseen, queer-tutkimukseen, nuorisotutkimukseen, kansallisen median, osa- tai alakulttuurien tutkimukseen.

Media, talous ja työ (5-15 op)

Mediaa lähestytään mediatalouden tutkimuksen sekä kriittisten yhteiskuntateorioiden näkökulmista. Lisäksi perehdytään alalla työskentelemisen säätelyyn ja mediatyöhön liittyvään tutkimukseen.

 Mediakasvatus (5-15 op)

Perehtyminen mediakasvatuksen nykytilaan sekä ajankohtaisen tutkimuksen että käytännön harjoitusten näkökulmista. Tarkastelun kohteina ovat mm. elokuvat, televisio, lehdistö, sosiaalinen media ja pelaaminen.

Harjoittelu (5 op)

Ammatillisten taitojen ja osaamisalueiden eritteleminen ja ymmärtäminen. Media-alan erilaisiin työtehtäviin, työnkuviin ja työskentelykulttuureihin perehtyminen.

Kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op)

Mediatutkimuksen metodien ja teorioiden soveltaminen itsenäiseen, pienimuotoiseen tutkielmaan.