{"id":338,"date":"2012-02-07T13:59:14","date_gmt":"2012-02-07T13:59:14","guid":{"rendered":"http:\/\/ap.onjumpstarter.io\/?p=338"},"modified":"2018-02-20T20:57:37","modified_gmt":"2018-02-20T18:57:37","slug":"telakkatyolaiset-muuttivat-maailmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/2012\/telakkatyolaiset-muuttivat-maailmaa\/","title":{"rendered":"Telakkaty\u00f6l\u00e4iset muuttivat maailmaa"},"content":{"rendered":"<p>Reilut 30 vuotta sitten 13.12.1981 Puolan johtoon noussut kenraali Wojciech Jaruzelski teki ratkaisevalta n\u00e4ytt\u00e4neen siirron. Puolaan julistettiin sotatila, joka p\u00e4\u00e4tti hetkeksi valtiosta riippumattoman ammattiliitto Solidaarisuuden k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n muutosprosessin. Solidaarisuus oli kuitenkin jo ehtinyt kylva\u0308a\u0308 Puolan yhteiskuntaan muutoksen siemenen, jonka merkitys na\u0308kyi vuosikymmenen lopulla kaikkialla ita\u0308blokin maissa. On jopa esitetty, ett\u00e4 Solidaarisuuden synty saattoi alkuun sen historiallisen prosessin, jonka seurauksena Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto romahti. Mutta miten kansanliike sai alkunsa?<\/p>\n<p>Nykyinen Gda\u0144skin telakka (puol. Stocznia Gda\u0144ska) tunnettiin kommunistisessa Puolassa Leninin telakkana. Telakka perustettiin toisen maailmansodan j\u00e4lkimainingeissa vuonna 1945 Danziger Werftin ja Schichau-Werftin telakkojen raunioille. Marraskuussa 1947 valmistunut jykev\u00e4 malmin- ja hiilenkuljetusalus S\/S So\u0142dek oli ensimm\u00e4inen telakalla ja koko Puolassa rakennettu laiva toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Gda\u0144skin telakan toiminta l\u00e4hti toden teolla k\u00e4yntiin kuitenkin vasta vuoden 1948 aikana. Alkutaipaleella tuotanto koostui p\u00e4\u00e4osin kalastustroolareista ja pelastusaluksista, mutta jo 1950-luvulla mukaan kuvioihin tulivat sota-alukset. Torpedoveneist\u00e4 ja muista laivaston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunnitelluista aluksista saivat nauttia l\u00e4hes kaikki sosialistisen leirin valtiot, etunen\u00e4ss\u00e4 is\u00e4nt\u00e4maa Puola ja it\u00e4blokin suuri johtaja Neuvostoliitto sek\u00e4 Bulgaria ja DDR.<\/p>\n<p>Maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen Gda\u0144skin telakka nousi elokuussa 1980, jolloin elettiin kylm\u00e4n sodan kiihkeit\u00e4 aikoja. Pieni viiksek\u00e4s mies, s\u00e4hk\u00f6mies Lech Wa\u0142\u0119sa, kiipesi telakan aidan yli ja julisti miehityslakon alkaneeksi. Telakan ty\u00f6l\u00e4iset olivat saaneet tarpeekseen Puolaa hallinneen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen yksinvallasta: salainen poliisi piti kansalaisia kuristusotteessaan, vapaita ammattiliittoja ei sallittu ja taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen. Kourallisesta telakan ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 kasvoi nopeasti 10 miljoonan j\u00e4senen Solidaarisuus-ammattiliitto (puol. Solidarno\u015b\u0107), joka haastoi tosissaan kommunistihallinnon.<\/p>\n<p>Lakkotapahtumat paikan pa\u0308a\u0308lla\u0308 todistanut brittil\u00e4inen journalisti ja historiantutkija Timothy Garton Ash on kuvannut Solidaarisuuden nousua \u201dhistorian eriskummallisimmaksi eurooppalaiseksi vallankumoukseksi\u201d. Ensinna\u0308kin katolisuudella oli kansanliikkeen nousussa valtaisa merkitys. Sen sijaan, etta\u0308 kirkko olisi toiminut vallanpita\u0308jien apuna, ajoi se omia pa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308ria\u0308a\u0308n uskonvapauden puolestapuhujana. Katolisuus yhdisti eri sosiaaliluokat, tyo\u0308la\u0308iset, talonpojat ja \u00e4lymyst\u00f6n, toisiinsa. Se antoi voimaa vastarinnassa kommunistihallintoa vastaan. Solidaarisuuden polttoaineena toimi katolisuuden ja nationalismin muodostama seos. Ta\u0308ma\u0308 yhteenliittyma\u0308 oli ollut jo pitka\u0308a\u0308n olennainen osa puolalaisuutta ja na\u0308ytta\u0308nyt suurta roolia maan vaiherikkaan historian mullistuksissa.<\/p>\n<p>Kun Gda\u0144skin telakalla ty\u00f6skenteli viel\u00e4 kylm\u00e4n sodan aikaan liki 20 000 ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4, on heist\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 en\u00e4\u00e4 vajaa 2 000.\u00a0 Rahoitusongelmien vuoksi heillek\u00e4\u00e4n ei ole aina pystytty maksaa palkkaa ajallaan. Telakkaa on jopa uhannut lakkauttaminen, koska Euroopan unioni ei ole hyv\u00e4ksynyt Puolan valtion tukia sille. Loppu ei kuitenkaan viel\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 siint\u00e4v\u00e4n horisontissa. Telakan nykyinen omistaja, ukrainalainen ter\u00e4smagnaatti, on siirt\u00e4nyt tuotannon painopistett\u00e4 perinteisist\u00e4 troolareista ja rahtilaivoista erikoisaluksiin ja miljon\u00e4\u00e4rien \u00f6kyjahteihin. Telakalla on rakennettu sen yli 60-vuotisen historian aikana yli 1 000 alusta \u2013 ja lis\u00e4\u00e4 on luvassa.<\/p>\n<p>My\u00f6t\u00e4tuulista alkavaa purjehdusvuotta toivottaen,<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4toimittaja<\/p>\n<p>Kuval\u00e4hde: anarkismi.net<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reilut 30 vuotta sitten 13.12.1981 Puolan johtoon noussut kenraali Wojciech Jaruzelski teki ratkaisevalta n\u00e4ytt\u00e4neen siirron. Puolaan julistettiin sotatila, joka p\u00e4\u00e4tti hetkeksi valtiosta riippumattoman ammattiliitto Solidaarisuuden k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n muutosprosessin. Solidaarisuus oli kuitenkin jo ehtinyt kylva\u0308a\u0308 Puolan yhteiskuntaan muutoksen siemenen, jonka merkitys na\u0308kyi &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/2012\/telakkatyolaiset-muuttivat-maailmaa\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Telakkaty\u00f6l\u00e4iset muuttivat maailmaa<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":175,"featured_media":417,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-338","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-article"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/users\/175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=338"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/338\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":418,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/338\/revisions\/418"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/media\/417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=338"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=338"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyyala.utu.fi\/akateeminenpurjehdusseura\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}