Murhaavista pakkasista huolimatta kev\u00e4t on jo ovella. J\u00e4iden sulamista odotellessa on mit\u00e4 parhain idea muistella purjehduskauden aloitusta vuosimallia 2010. Tuolloin kausi avattiin juhlavasti Vappuna, jolloin iloiset purjehtijat seilasivat kahden veneen voimin Raumalta Naantaliin. Toki jo aikaisemmin oltaisiin l\u00e4hdetty vesille, mutta j\u00e4\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t viime vuonna poikkeuksellisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n. \u201dTurvallisuus ennen kaikkea\u201d on seuramme miltei puhki kulunut motto, joten halusimme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 riskej\u00e4 viimeiseen saakka. Toivottavasti merten jumala Poseidon on meille t\u00e4n\u00e4 vuonna suosiollisempi, jotta p\u00e4\u00e4sisimme liikkeelle jo hyviss\u00e4 ajoin ennen Vappua. Seuraavaksi Cabin Boy palaa vajaan vuoden taakse muistelemaan legendaariset mittasuhteet saavuttanutta reissua.<\/p>\n
Minut oli juuri edellisiltana poistettu henkil\u00f6kunnan toimesta kaupungin suosituimmasta ravitsemusliikkeest\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli ik\u00e4v\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys, josta on turha mainita sen enemp\u00e4\u00e4. Hetke\u00e4 aiemmin olin esitt\u00e4ytynyt uuden naisyst\u00e4v\u00e4ni yst\u00e4ville. Edes heid\u00e4n anovat pyynt\u00f6ns\u00e4 eiv\u00e4t saaneet ravintolan henkil\u00f6kuntaa toisiin aatoksiin. Episodi oli merkinnyt samalla loppua naisyst\u00e4v\u00e4ni iloiselle ravintolaillalle. On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen h\u00e4keltyy, kun seuralaista retuutetaan kohti ulko-ovea, jonka takana odottaa armoton pakkanen. Olin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni rakastunut ja toivoin syd\u00e4mess\u00e4ni, ett\u00e4 naisyst\u00e4v\u00e4ni olisi minulle armelias. Vain tyls\u00e4t ihmiset eiv\u00e4t tee virheit\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 ajatuksilla l\u00e4hdettiin Vapun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 avaamaan kauan odotettua purjehduskautta vuosimallia 2010. L\u00e4ht\u00f6 viiv\u00e4styi erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4, joten normaaliin henkil\u00f6autoon mahtunut seurue starttasi Turusta kohti Raumaa kahden maissa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Kev\u00e4t oli ollut armoton: kauden aloitusta oli jouduttu lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n useaan otteeseen huolestuttavan j\u00e4\u00e4tilanteen vuoksi. Liikenneviraston meriosaston mukaan nyt olisi kuitenkin avoin v\u00e4yl\u00e4 Raumalta Naantaliin. Kaksiasteinen merivesi ei saanut hymy\u00e4 huulille, eik\u00e4 ilmakaan ollut paljoa l\u00e4mpim\u00e4mpi. Eip\u00e4 olisi hevin uskonut, ett\u00e4 oltiin toukokuun puolella. Jos pimeydess\u00e4 sattuisi horjahtamaan yli laidan hyiseen mereen, ei paluuta olisi.<\/p>\n
Kommodorien H-veneet olivat talvehtineet Raumalla, josta ne siirtyisiv\u00e4t seuraavan vuorokauden kuluessa Naantalin Vanhankaupungin satamaan. Rauman keskustasta noukittiin kyytiin viel\u00e4 er\u00e4s opettajan alku, jolloin kummankin veneen miehist\u00f6 koostui kolmesta asiantuntevasta j\u00e4senest\u00e4. Kommodori, per\u00e4mies ja cabin boy, kaikilla oli selke\u00e4t roolit veneess\u00e4. Haastavan s\u00e4\u00e4n vuoksi oli ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukin tiet\u00e4isi miten reagoida h\u00e4t\u00e4tilanteen sattuessa. Ei paniikkia, vaan asioihin olisi suhtauduttava rauhallisesti mutta ripe\u00e4sti. Miehist\u00f6 oli varustautunut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 koitokseen asianmukaisin varustein. Pilkkihaalareilla ja karvahatulla varustettu per\u00e4mies saattaisi selviyty\u00e4 edes hetken j\u00e4\u00e4kylm\u00e4ss\u00e4 merivedess\u00e4.<\/p>\n
Matkan alku ei luvannut hyv\u00e4\u00e4. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olimme j\u00e4\u00e4neet aikataulusta jo Turusta l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4, mutta sen lis\u00e4ksi tuulesta ei ollut tietoakaan. Meri oli autio, olimme ainoat matkalaiset Rauman edustalla. Kommodori Kaira joutui tekem\u00e4\u00e4n ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: moottorit k\u00e4yntiin. Valitettavasti edess\u00e4 oli uusia vastoink\u00e4ymisi\u00e4, kun Kairan veneen moottori oli vajota It\u00e4meren pohjukkaan. Tukirakenne, joka pit\u00e4\u00e4 moottorin kiinni veneess\u00e4, oli pett\u00e4nyt meid\u00e4t pahimmassa mahdollisessa paikassa. Vaikkei moottori ollutkaan kadonnut aaltoihin, ei siit\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 venett\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Kairan vene kiinnitettiin k\u00f6ydell\u00e4 varakommodorin veneeseen. Karavaani putputti y\u00f6n pimeydess\u00e4 kohti \u00c4ij\u00e4nkaria, jossa matkap\u00e4iv\u00e4 oli tarkoitus kruunata aidolla suomalaisella puusaunalla. Tunnelma kiristyi \u00e4\u00e4rimmilleen moottorittomassa veneess\u00e4, jonne molemmat cabin boyt oli siirretty haittaamasta p\u00e4\u00e4llyst\u00f6n navigointia. Miehist\u00f6n pohjimmaiset olivat jo henkisesti valmistautuneet y\u00f6nviettoon veneen kajuutassa, sill\u00e4 arktisella ja pilkkopime\u00e4ll\u00e4 merell\u00e4 oli miltei mahdotonta suunnistaa kohti m\u00e4\u00e4r\u00e4npaikkaa. Toivon hiipuessa p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 teki kriittisell\u00e4 hetkell\u00e4 oivalluksen, jonka my\u00f6t\u00e4 \u00c4ij\u00e4nkari alkoi siint\u00e4\u00e4 horisontissa. Sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, saunaan ja nukkumaan. T\u00e4st\u00e4 pyh\u00e4st\u00e4 kolminaisuudesta tuli t\u00e4m\u00e4n reissun my\u00f6t\u00e4 yksi Akateemisen purjehdusseuran lukuisista ohjenuorista. Jostainhan ne perinteet on ammennettava. Nimitt\u00e4in, jollei ole historiaa, ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulevaisuutta.<\/p>\n
Railakkaalla vapunvietolla oli ollut vaikutusta miehist\u00f6n mielentilaan, joten merihirvi\u00f6t ottivat unten mailla vetovastuun. Hymy oli kuitenkin herk\u00e4ss\u00e4 onnellisesti p\u00e4\u00e4ttyneen y\u00f6n my\u00f6t\u00e4. Miehist\u00f6n tiukka hierarkia unohtui hetkeksi harvinaisen positiivisessa ilmapiiriss\u00e4, ja itse kommodori Kaira joutui keitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aamukahvit. Karavaani ampaisi aamiaisen j\u00e4lkeen liikkeelle. Purjeet nostettiin esille tuulen yltyess\u00e4 ja auringon paistaessa. Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi oli l\u00e4hdettykin reissuun.<\/p>\n
Kovia kokenut seurue saapui hymyiss\u00e4 suin sunnuntai-illan h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Naantalin Vanhankaupungin satamaan. Purjehduskausi 2010 oli ponkaistu k\u00e4yntiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti. Kaikki p\u00e4\u00e4ttyi lopulta onnellisesti. Ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 vaikeuksista selvittiin hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4, kun miehist\u00f6 hitsautui yhteen ratkaisevilla hetkill\u00e4. Katastrofaalisista alkuasetelmista huolimatta allekirjoittanut palasi Turkuun el\u00e4m\u00e4\u00e4 puhkuen. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edelleen jaksaa hymyilytt\u00e4\u00e4. Virheit\u00e4 saa tehd\u00e4, kunhan ei toista aina samoja virheit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee niin merell\u00e4 kuin muillakin ihmisel\u00e4m\u00e4n osa-alueilla.<\/p>\n
Juho Nurmi<\/p>\n
Artikkeli on osa neliosaista kirjoitussarjaa, jossa legendaarisella matkalla olleet muistelevat matkain koetusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Murhaavista pakkasista huolimatta kev\u00e4t on jo ovella. J\u00e4iden sulamista odotellessa on mit\u00e4 parhain idea muistella purjehduskauden aloitusta vuosimallia 2010. Tuolloin kausi avattiin juhlavasti Vappuna, jolloin iloiset purjehtijat seilasivat kahden veneen voimin Raumalta Naantaliin. Toki jo aikaisemmin oltaisiin l\u00e4hdetty vesille, mutta …<\/p>\n